Fingrid julkaisi kesäkuussa 2024 ehdotuksensa kantaverkkomaksujen uudistamiseksi.
Ehdotukset olivat: 1) alueellinen liittymismaksu-uudistus, 2) joustavan kantaverkkopalvelun käyttöönotto ja 3) paikallisten joustavien liityntöjen käyttö myös pysyvinä ratkaisuina.
Kantaverkkomaksujen uudistuksen tarkoituksena on parantaa liitettävyyttä sekä kannustaa sähköverkon tehokkaaseen käyttöön.
Vuoden 2024 aikana sparrailimme ehdotuksiamme sidosryhmien kanssa ja teetimme riippumattoman vaikutusarvion liittymismaksu-uudistuksesta. Selvitimme ehdotusten juridista toteutettavuutta, ja ne puhututtivat kovasti myös työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä Suurjänniteverkkotyöryhmässä, joka työsti muutosesityksiä sähkömarkkinalakiin.
Työryhmän tehtävälistalla oli muun muassa joustavien liityntöjen tuominen kansalliseen lainsäädäntöön jo voimaantulleen EU:n sähkömarkkinadirektiivin päivityksen perusteella sekä hallitusohjelman kirjaukset siitä, että edistetään sähkön kulutus- ja tuotantoinvestointien sijoittumista toisiaan lähelle, jotta kantaverkon rakentamistarpeet vähenisivät.
Suurjänniteverkkotyöryhmän ehdotukset sähkömarkkinalain muutoksista olivat kuultavana alkuvuodesta 2025. Samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö kuuli säädösehdotuksesta, jolla mahdollistettaisiin Fingridin liittymismaksu-uudistuksen ulottaminen myös suurjännitteisiin jakeluverkkoihin liittyviin hankkeisiin.
Miten lausunnoilla ollut lakiesitys mahdollistaisi kantaverkkomaksujen uudistukset?
1. Liittymismaksu-uudistus
TEM:n erillisessä säädösehdotuksessa ja Energiaviraston lakiesitykseen antamassa lausunnossa on todettu, että Fingridin esittämä alueellinen liittymismaksu-uudistus on mahdollista toteuttaa kantaverkkotasolla nykyisen EU-lainsäädännön pohjalta.
Lakiesitys sisälsi ehdotuksen uudesta 24 c -pykälästä, jotta liittymismaksu-uudistus voisi kattaa myös suurjännitteisen jakeluverkon liitynnät. Tämä olisi tärkeää aiheuttamisperiaatteen vuoksi ja jotta tavoitellut kannusteet hankkeiden sijoittumiseen toteutuisivat valtakunnallisella tasolla.
Jos uudistusta ei ulotettaisi koskemaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon tulevia liityntöjä, lankeaa lasku niiden aiheuttamista kantaverkon vahvistustarpeista muiden verkon käyttäjien – loppukädessä sähkön kuluttajien maksettavaksi, eikä näille hankkeille synny kannusteita sijoittua siten, että kantaverkon vahvistustarpeita hillittäisiin.
2. Joustava kantaverkkopalvelu
Joustavassa kantaverkkopalvelussa on kyse mallista, jossa asiakas voisi valita haluamansa sähkönsiirron palvelutason ja siirtomaksut määräytyisivät valitun palvelutason perusteella.
Nykyisenkaltaisen perinteisen palvelutason rinnalle tuotaisiin uusi edullisempi, joustava palvelutaso, jossa asiakas sitoutuisi joustamaan parina prosenttina vuoden tunneista kantaverkon siirtohuippujen aikaan. Näin vältyttäisiin verkonvahvistusinvestoinneilta, joita tarvittaisiin vain harvoin tapahtuvissa siirtohuipuissa – verkot saataisiin tehokkaampaan käyttöön ja ympäristöä säästyisi ja joustamaan halukkaille asiakkaille voitaisiin tarjota edullisempaa siirtohinnoittelua.
Esitetty malli on otettu erityisen hyvin vastaan asiakkaiden suunnalta, mutta niin nykyinen lainsäädäntö kuin uusi lakiesityskään eivät tunne palvelutasoerittelyä.
Joustavien liityntöjen konsepti voisi mahdollistaa joustavan kantaverkkopalvelun tarjoamisen tilapäisenä ratkaisuna, mikäli lakiesitykseen kirjattuja joustavien liityntöjen käyttötaparajoituksia väljennetään koskemaan myös sähköverkon normaalitilan siirtojenhallinnan tarpeet. Näin saataisiin käyttöön oiva työkalu, jolla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi suurempien kulutushankkeiden liittäminen Etelä-Suomeen ennen kuin kaikki tarvittavat verkkovahvistukset valmistuvat.
Jotta joustava kantaverkkopalvelu olisi käytettävissä pysyvinä ratkaisuina, tulisi palvelutasoerittely mahdollistaa kuitenkin erillisesti laissa tai nykyisen lain tulkintana.
3. Paikalliset joustavat liitynnät myös pysyvinä ratkaisuina
Suurjänniteverkkotyöryhmän lakiesitys näyttäisi mahdollistavan joustavien liityntöjen hyödyntämisen myös pysyvinä ratkaisuina. Kuitenkin lakiesityksen puitteet jättävät pysyvien joustavien liityntöjen käytettävyyden heikoksi.
Energiavirastolle on annettu suuri rooli erityisesti pysyvien joustavien liityntöjen sääntelyssä. Verkkoyhtiöllä ja asiakkaalla olisi riski, että heidän vapaaehtoisesti sopimansa pysyvästi joustava liittymissopimus voisi päättyä koska tahansa Energiaviraston päätöksellä.
Verkkoyhtiölle tämä merkitsisi mahdollisesti huomattavia investointitarpeita ja asiakkaalle puolestaan liitynnän taloudellisten ehtojen muuttumista. Mikäli lakiesitystä ei muuteta tältä osin, on todennäköistä, että tämä työkalu jää Suomessa hyllylle. Asiakkaille se tarkoittaisi pidempiä odotteluaikoja liityntöjen saamisessa sekä yhteiskunnalle korkeampia kustannuksia, kun verkko jouduttaisiin mitoittamaan myös harvinaisia vikatilanteita varten, jotka investointien sijaan olisi tehokkaampi kattaa asiakkaiden kanssa sovituilla joustoilla.
Näiden sähkömarkkinalain muutosten lopputulema on merkittävässä roolissa, kun Fingridillä tehdään lähitulevaisuudessa ratkaisuja kantaverkkomaksujen uudistusten käyttöönotosta.
Laura Ihamäki
asiakaspäällikkö
Fingrid
