Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut samalla kun polttoperusteinen tuotanto on vähentynyt.
Euroopassa tämä muutos on ollut nopeinta Suomessa. Suomalaiset kotitaloudet, yritykset, kunnat ja
kaupungit hyötyvät puhtaasta ja edullisesta sähköstä, mikä on myös kansallinen kilpailuetumme.
Samanaikaisesti sähköomavaraisuus on noussut – Suomi tuottaa nykyisin vuositasolla lähes saman verran sähköä kuin käyttää, kun vuonna 2018 noin neljännes sähköstä oli tuontisähköä. Tämä sähkömarkkinakehitys on saanut kansainvälistä huomiota, ja Fingrid saa paljon eri teollisuudenaloilta kyselyitä koskien tarpeita sähkön kantaverkkoon liittymisestä. EK:n julkaisema yli 250 miljardin euron puhtaan siirtymän investointiportfolio Suomessa on vaikuttava.
Sähköverkkoinvestointien lisäksi tämä kehitys vaatii entistä enemmän sähköjärjestelmän ylläpidolta ja sähkön saatavuuden takaamiselta.
Suomi tuottaa nykyisin vuositasolla lähes saman verran sähköä kuin käyttää.
Sähköjärjestelmä laajenee vauhdilla. Sähkön kulutuksen ja tuotannon maantieteellinen eriytyminen lisää sähkön siirtotarvetta ja siirtohäviöitä. Yhteiskunnan toimintojen sähköistymisen myötä sähköjärjestelmän muutos- ja häiriötilanteiden sujuva hallita sekä varma sähkönsaanti vaativat yhä enemmän reservejä ja sähkön siirronhallinnan ratkaisuja.
Sähköjärjestelmän hallinnan kustannukset ovat kasvussa. Kantaverkkoinvestoinnit ovat Fingridin taloudellisen valvonnan määrittämään investointikykyyn mitoitettuna korkeat. Valtakunnan sähkön tehotasapainon hallinnan merkitys on noussut ja kattaa jopa kaksi kolmasosaa yhtiön liikevaihdosta. Infrayhtiö onkin muuttunut palveluyhtiöksi.
Sähköjärjestelmän ylläpidon kustannus on siis kasvanut sähkön hinnan laskiessa. Kokonaisuudessaan tämä yhtälö tuottaa sähkön kuluttajille edullisemman ja puhtaamman sähkön.
Sääriippuvan sähköjärjestelmän kasvaessa lisääntyy myös järjestelmän ylläpidon tarve. Fingridin hankkimat voimajärjestelmäreservit vastaavat nykyisin noin viidesosaa Suomen sähkön kokonaistuotannosta. Uusien sähkömarkkinaratkaisuiden käyttöönotto jatkuu, mikä yhdessä kovan kysynnän kanssa lisää mahdollisuuksia hyödyntää kykyä reagoida ja joustaa sähköjärjestelmän tarpeita vastaavasti.
Nyt on oikea aika päivittää ansaintamallit: aktiivinen osallistuminen sähkömarkkinoille on oiva liiketoimintamahdollisuus. Se on myös vastuullinen teko, joka vaikuttaa puhtaan sähköjärjestelmän tehokkaaseen toimintaan ja koko Suomen kilpailukykyyn.
Jukka Metsälä
talous- ja rahoitusjohtaja
Fingrid
