1. Mitä tarkoittaa sähköomavaraisuus?
Sähköomavaraisuus voi tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin voimme olla omavaraisia sähköenergian suhteen esimerkiksi vuositasolla. Tällöin Suomessa vuoden aikana tuotettu sähköenergian määrä kattaa sähköenergian kulutuksen tällä ajanjaksolla tai on kulutusta suurempi. Yksittäisinä tunteina ja päivinä Suomi voi olla välillä sähkön tuoja ja välillä sähkön viejä. Koko vuoden osalta tuotettu määrä kattaa siis kulutetun.
Näin määriteltynä olimme lähes omavaraisia viime vuonna, ja tänä vuonna tuotetun energian ennakoidaan vuositasolla jopa ylittävän kulutetun sähkön määrän.
2. Mitä tarkoittaa teho-omavaraisuus?
Toinen lähestymistapa on tarkastella omavaraisuutta siitä näkökulmasta, että sähköä on Suomessa tarjolla joka hetki kulutusta vastaava määrä, eikä sähköä ole tarve tuoda. Tämä tarkoittaisi sitä, että tuotantokapasiteetti Suomessa riittäisi kattamaan suurimman arvioidun kulutustarpeen, esimerkiksi hyvin kylmän talvi-illan tarpeen. Tästä käytetään termiä teho-omavaraisuus.
Suuren kulutuksen hetkinä sähköä voidaan tuoda rajayhteyksien kautta Ruotsista ja Virosta.
Suomen oma tuotantokapasiteetti ei kata suuren kulutuksen hetkinä sähkön kysyntää, jos ei huomioida sään mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa, vaan sähköä voidaan tuoda silloin rajayhteyksien kautta Ruotsista ja Virosta.
3. Miten Suomen sähköomavaraisuustilanne on kehittynyt verrattuna viimeisiin vuosiin?
Sähköomavaraisuus sähköenergian osalta vuositasolla on parantunut huimasti viime vuosina. Esimerkiksi vuosina 2018–2022 toimme vuositasolla 20–25 prosenttia kuluttamastamme sähköstä (15–20 TWh).
Vuonna 2023 tuonti oli enää kahden terawattitunnin luokkaa, ja arvion mukaan tänä vuonna se muuttuu ylijäämäksi eli vienniksi.
4. Mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sähköomavaraisuuden kasvuun?
Kaksi isoa tekijää ovat olleet tuulivoiman ja ydinvoiman merkittävä kasvu.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö lisäsi sähköntuotantokapasiteettia Suomessa 1 600 megawatin verran, ja tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi saavuttaen pian 7 000 megawatin rajan.
5. Mitä hyötyä sähköomavaraisuudesta on?
Sähkön lisääntynyt tarjonta suhteessa kulutukseen vaikuttaa sähkön riittävyyteen ja hintaan. Viime vuonna tukkusähkön hinta Suomessa oli Euroopan toiseksi alhaisin. Se, että meillä on aikaisempaa enemmän tuotantoa Suomessa suhteessa sähkön tarpeeseen parantaa toimitusvarmuutta.
Puhtaalla sähköllä korvataan hiilidioksidipäästöjä tuottavia energiamuotoja.
Puhtaan sähkön tarjonta tukee hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Puhtaalla sähköllä korvataan hiilidioksidipäästöjä tuottavia energiamuotoja teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Lisäksi puhdasta sähköä tullaan jalostamaan kotimaista sähköä arvokkaammiksi tuotteiksi ja palveluiksi kuten vedyksi, sähköpolttoaineiksi ja datakeskuspalveluiksi.
6. Miten sähköomavaraisuus ja teho-omavaraisuus kehittyvät tästä eteenpäin?
2020-luvun loppua kohti mentäessä sähkön vienti hieman kasvaa. Investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan lisäävät tuotantoa. Se, miten sähköenergiaomavaraisuus tarkalleen vuositasolla kehittyy, riippuu siitä, miten sähkönkulutus kasvaa.
Teho-omavaraisuuden osalta nykyisten fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten vääjäämätön sulkeminen vähentää kylmänä talvipäivänä käytettävissä olevaa kapasiteettia. Teho-omavaraisuuden kehitykseen vaikuttaa se, missä määrin poistuvaa fossiilista kapasiteettia korvataan esimerkiksi energiavarastoilla tai uudella joustavalla tuotantokapasiteetilla.
Lisäksi teho-omavaraisuuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten joustavia Suomeen tulevaisuudessa kohdistuvat sähkön kulutusinvestoinnit ovat. On myös tärkeää, että teho-omavaraisuutta täydentävän kustannustehokkaan ja oikeasuhtaisen kapasiteettimekanismin valmistelua vauhditetaan.
7. Onko Suomessa tavoitteena teho-omavaraisuus eli niin suuri yliomavaraisuus, että maan omaa sähkötuotantoa riittää myös sähkönkulutuksen ääritilanteisiin?
Tavoitteen sähkön toimitusvarmuudelle asettaa valtioneuvosto. Tällä hetkellä toimitusvarmuustasoa kuvaavaksi tehovajeen odotusarvoksi on asetettu 2,1 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin vuoden aikana saisi enintään parin tunnin ajan olla tilanne, jossa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta.
Tällaisia tehovajaustilanteita Suomessa ei ole ollut. Olemme osa Euroopan yhteen liitettyjä sähkömarkkinoita ja meillä on Ruotsiin, Viroon ja Norjaan rajasiirtoyhteydet, joita kehitetään. Rajojen yli käydään sähkökauppaa ja se hyödyttää niin sähköntuottajia kuin sähkönkäyttäjiäkin.
Tilanne, jossa pystyisimme kattamaan sähköntarpeen kotimaisesti joka hetki, olisi sähkönkäyttäjille selvästi kalliimpi.
Tilanne, jossa pystyisimme kattamaan sähköntarpeen kotimaisesti joka hetki, olisi sähkönkäyttäjille selvästi nykyistä järjestelyä kalliimpi. Osa kapasiteetista olisi vain ajoittain käytössä ja sen pitäisi saada valmiudesta jotakin kautta korvaus. Viime kädessä sähkönkäyttäjät tai veronmaksajat joutuisivat tämän varallaolon maksamaan.
