Fingrid varautuu muutoksiin hyvissä ajoin, jotta sähköverkon siirtokapasiteetti on oikein mitoitettu. Suunnittelun isoja linjoja se vetää kantaverkkovisiossa, jossa tarkastellaan kansallisia skenaarioita ja tehdään rinnakkain Euroopan, Itämeren alueen ja Pohjoismaiden verkkosuunnitteluyhteistyötä.
Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa tullaan konkreettiselle tasolle ja pohditaan seuraavan 10 vuoden ajanjaksoa. Suunnitelman pohjalta käynnistetään voimajohtohankkeet ja aloitetaan rakentaminen.
Verkkovisio: eurooppalaista yhteistyötä ja kotimaisia asiakaskommentteja
– Teemme itse ennusteita sähkönsiirtotarpeesta ja seuraamme muun muassa viranomaisten, erilaisten etujärjestöjen ja teollisuusyritysten ennusteita. Asiakkailtamme saamme arvioita heidän omasta sähkönkulutuksen kehityksestään ja tietoa hankkeista, joita heillä on vireillä, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä kertoo.
Fingrid valmistelee parhaillaan kantaverkkovisiota, jossa tarkastellaan sähkönsiirtotarpeita tulevina vuosikymmeninä. Kantaverkkovisio on Fingridin oma kansallinen visio, jonka kanssa rinnakkain tehdään eurooppalaista verkkosuunnitteluyhteistyötä. Samalla hahmotellaan myös vaihtoehtoisia skenaarioita eli kehityspolkuja.
– Mallinnamme eri skenaarioita sähköjärjestelmän kannalta ja teemme niille siirtotarveanalyysin. Ratkaisu lisääntyvään sähköntarpeeseen ei aina ole uusi johto, vaan selvitämme myös tapoja olemassa olevan kantaverkon siirtokyvyn vahvistamiseen innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti, esimerkiksi joustomarkkinoiden avulla. Valmistelun aikana sidosryhmät kutsutaan mukaan työhön, Heikkilä kertoo.
Kansallinen kantaverkkovisio julkistetaan parin vuoden välein. Samaan tahtiin ilmestyy konkreettisempi Kantaverkon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään kantaverkkoon tarvittavat investoinnit ja niiden kustannukset.
Kehittämissuunnitelma joustaa käytännössä, kuten Järvilinjalla
Visiointityön jälkeen alkaa konkreettisempi suunnitteluvaihe 10 vuoden ajanjaksolle.
– Kun eri skenaarioiden pohjalta todennäköinen siirtotarve on määritelty, alkaa varsinainen voimansiirtoyhteyden suunnittelu. Fingrid tekee aktiivista yhteistyötä maakuntaliittojen kanssa, jotka vastaavat maankäytön suunnittelusta. Maakuntakaavoissa esitetään tulevaisuuden sähkönsiirtoverkon voimajohto- ja sähköasematarpeet, Fingridin suunnittelupäällikkö Aki Laurila kertoo.
Voimajohtohankkeen ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), jossa ELY-keskukset toimivat yhteysviranomaisena.
– YVA-selvityksessä voimajohtoreittejä tarkennetaan sidosryhmien, kuten kuntien ja maanomistajien antaman palautteen perusteella, Laurila jatkaa.
Kantaverkon kehittämissuunnitelma ja erityisesti sen aikataulu joustavat todellisten tarpeiden mukaan.
– Esimerkiksi Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan aikataulua on tiukennettu selvästi suunnitteluprosessin aikana energiamurroksen vuoksi. Alun perin arvioimme Fingridin verkkovisiotyössä pari vuotta sitten, että tätä linjaa tarvittaisiin 2030-luvulta alkaen. Tuulivoiman rakentamisen voimakas kasvu Pohjois-Pohjanmaalla ja puhtaan energian kysynnän kasvu ovat kuitenkin vauhdittaneet siirtotarvetta. Tällä hetkellä Järvilinja-hankkeessa on menossa YVA-vaihe. Tavoitteena on, että Järvilinja otettaisiin käyttöön jo vuonna 2026, Laurila kertoo.
