Maastopalon yleisin syttymissyy on ihmisten varomaton avotulen käsittely, mutta myös metsätöissä metsäkoneen tela tai koneellinen laikutus voi synnyttää kipinän, joka sytyttää palon.
Viime vuosina Suomessa on ollut vakavia metsäpaloja kantaverkon sähköasemien ja voimajohtojen läheisyydessä. Pohjois-Suomessa rakennuspalo aiheutti vuonna 2016 vaaratilanteen kolmelle voimajohdolle samanaikaisesti.
– Kantaverkkoa ei ole onneksi jouduttu kytkemään kovinkaan usein pois käytöstä palojen vuoksi. Verkon toimintavarmuuden näkökulmasta palot voivat aiheuttaa ongelmia siirto- ja jakeluverkojen sähkönsiirrolle ja pahimmassa tapauksessa tehon riittävyydelle, sanoo Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.
Varavoimaa ja tehoreserviä käytetään häiriötilanteessa
Jos yksittäinen 110 kV:n voimajohto joudutaan ottamaan pois käytöstä, on vaarana, että alueellisesti teollisuus, kaupat, yksityiset kuluttajat tai sairaalat jäävät ilman sähköä.
– Jos esimerkiksi sairaalalla ei ole käytössä varavoimaa tai se ei käynnisty katkotilanteessa, voi syntyä hengenvaarallisia tilanteita, Pahkin sanoo.
Metsäpalot voivat aiheuttaa riskejä myös tehon riittävyyden näkökulmasta.
– Fingrid siirtää sähköä Suomessa, Suomesta ja Suomeen eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Voimajohtoja ja sähköasemia uhkaava palo voi vaarantaa tehon riittävyyden joissakin tilanteissa. Häiriötilanteita varten meillä on käytössä 1200 megawatin reservi, josta saadaan korvaavaa tehoa tilalle, Pahkin sanoo.
Maltti on valttia tulen riehuessa
Sammutustyöt jännitteisen johdon läheisyydessä vaativat erityistä varovaisuutta ja valppautta. Savukaasut voivat aiheuttaa siirtoverkkoon sähköä johtavan kanavan, mitä pitkin sähkö voi siirtyä johtimista maahan. Sammutustöissä käytetty vesi puolestaan edistää kaasuuntumisilmiötä.
Kun palo syttyy verkon läheisyydessä, toimivat hätäkeskus, pelastuslaitos ja Fingridin kantaverkkokeskus tiiviissä yhteistyössä Fingridin sähköturvallisuusohjeistuksen mukaan. Ohjeistus on jaettu Fingridin henkilöstölle, palvelutuottajille, pelastusopistoille ja pelastuslaitoksille.
– Maltti on valttia. Yhteydenpito sammutustöistä vastaavan pelastustoiminnan johtajan kanssa on olennaista, jotta voidaan ripeästi sopia tehtävistä ja muuttaa paloalue jännitteettömäksi. Yhteistyöllä voidaan välttää myös turhia sähkönkeskeytyksiä, Pahkin sanoo.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka haluaa muistuttaa jokamiehen velvollisuuksista.
– Pelastuslaitoksen henkilöstö on tietoinen sammutustöiden vaarallisuudesta verkon lähellä, mutta tavalliset kansalaiset eivät aina ymmärrä sammutustöihin liittyvää sähköiskun riskiä, Lokka sanoo.
Palon havaitessamme meillä kaikilla on toimintavelvollisuus. Palosta on välittömästi ilmoitettava hätäkeskukseen. Palon alkuvaiheessa on yritettävä sammuttaa paloa, jos se on mahdollista. Pääsääntöisesti metsäpalon sammuttaminen vaatii kuitenkin pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Sammutustyöt voimajohdon läheisyydessä on syytä jättää pelastuslaitokselle.
