Nykyinen sähkömarkkinamalli otettiin käyttöön Pohjoismaissa 1990-luvulla. Maailma oli silloin toinen: sähkön tuotanto koostui valtaosaltaan vesivoimasta ja lämpövoimasta, josta siitäkin iso osa oli säädettävää. Pohjoismaiset sähkömarkkinat tarjosivat myös esikuvan eurooppalaiselle markkinamallille ja sitä koskevalle lainsäädännölle. Yhteiset eurooppalaiset markkinat ja lisääntyneet siirtoyhteydet ovat nivoneet sähkön tuottajat ja kuluttajat tiiviisti toisiinsa hinnan ohjatessa tuotantoa, kulutusta ja sähkön siirtymistä maiden rajojen yli.
Syöttötariffien tukemana liikkeelle lähtenyt tuulivoiman tuotanto on kasvanut joka puolella voimakkaasti ja on siirtymässä maalta myös merelle. Aurinkosähkö on tullut kannattavaksi yhä pohjoisemmassa – sen kapasiteetti ja tuotantomäärät kasvavat. Puhdas sähkö on syrjäyttänyt markkinoilta fossiilista tuotantoa. Säätöön kykenevää kapasiteettia on poistunut ja samanaikaisesti säädön tarve on kasvanut.
Sähkömarkkinoilla markkinasääntöjen ja fysiikan on kuljettava käsi kädessä. Tuotannon vaihtelevuus ja vaikea ennustettavuus ovat tehneet tunnin kaupankäyntijakson liian pitkäksi. Tietä kohti viidentoista minuutin markkinoita on paalutettu kaikkialla Euroopassa. Pohjoismaissa päivänsisäisten ja reservimarkkinoiden sekä taseselvityksen on ehdotettu siirtyvän vartin jaksoihin toukokuussa 2023.
Yhtenäisten sähkömarkkinoiden menestykselle on tärkeää, että siirtoyhteydet ovat hyvät ja että markkinoille annetaan mahdollisimman suuri siirtokapasiteetti. Siirtokapasiteetinlaskennassa olemme Pohjoismaissa ottamassa käyttöön uuden kapasiteetinlaskentamenetelmän. Se tehostaa siirtokapasiteetin jakamista silloin, kun rajat ylittävien siirtoyhteyksien välillä on paljon keskinäisriippuvaisuuksia. Menetelmä on saanut osakseen kritiikkiä markkinatoimijoilta, jotka ovat kiinnittäneet huomiota menetelmän huonoon läpinäkyvyyteen ja negatiivisiin vaikutuksiin päivänsisäisillä ja johdannaismarkkinoilla. Viesti on kuultu. Nämä ovat tärkeitä asioita ja niitä meidän kantaverkkoyhtiöiden on ratkottava yhdessä ja avoimesti sidosryhmien kanssa.
Kaupankäyntijakson lyhenemisen ja uuden kapasiteetinlaskentamenetelmän lisäksi kolmas iso muutos tulevina vuosina on reservimarkkinoiden laajeneminen. Reservimarkkinoiden muutostarpeet liittyvät erityisesti sähköjärjestelmän reaaliaikaisen hallinnan kasvaviin haasteisiin. Reservejä tarvitaan sähköjärjestelmän tasapainotukseen käyttötunnilla ja jatkossa vartin jaksoilla. Tavoitteenamme on hankkia reservejä kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähän mutta riittävästi käyttövarmuuden näkökulmasta. Siksi tarvitsemme kansallisten markkinoiden sijasta laajat ja hyvin toimivat markkinat. Reservimarkkinat laajentuvat pohjoismaisen tiekartan mukaan ensin pohjoismaisiksi ja sen jälkeen – tämän hetken arvion mukaan vuoden 2024 puolivälissä – liitymme eurooppalaisille säätöenergiamarkkinapaikoille.
25 vuotta avoimilla sähkömarkkinoilla on kulunut vauhdikkaasti. Markkinat ovat laajentuneet ja markkinapaikat sekä yhteydet kehittyneet. Olemme matkalla kohti entistä nopeatempoisempia markkinoita. Energiamurros ei odota.
Asta Sihvonen-Punkka
Varatoimitusjohtaja, Fingrid
