Search
Close this search box.

Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet esiin

Jaa
Fingridin voimajohdot sijoittuvat pääasiassa yksityisten ihmisten maille. Aktiivisen viestinnän tavoitteena on sujuva vuorovaikutus viranomaisten, Fingridin, urakoitsijoiden ja maanomistajien kesken voimajohtohankkeen eri vaiheissa.

Esisuunnittelussa tutkitaan mahdollisia reittivaihtoehtoja voimajohdolle. Sen reittiin vaikuttavat esimerkiksi tekninen toteutettavuus, ympäristöasiat, asutus, historialliset arvot ja maankäyttösuunnitelmat.

Tutustu voimajohtohankkeen etenemiseen, ja katso, missä kohdissa maanomistaja voi osallistua.

YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely

YVAssa selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset ja mahdollisuudet niiden lieventämiseksi. YVA-yhteysviranomaiset kuulevat laajasti viranomaisia, yhdistyksiä, alueen asukkaita ja maanomistajia. YVAn tuottaman tiedon avulla Fingrid päätyy tiettyyn voimajohtoreittiin.
Maanomistajilla ja muilla hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa reittiin YVA-kuulemisten kautta antamalla kirjallinen mielipide yhteysviranomaiselle. Virallisen kuulemisen lisäksi Fingrid jakaa hankkeesta vastaavana tietoa ja kutsua YVAn yleisötilaisuuksista monin tavoin, esimerkiksi kirjeillä ja lehti-ilmoituksilla. Kommentoida voi myös Fingridin verkkosivuilta löytyvän sähköisen palautejärjestelmän kautta.

Yleissuunnitteluvaihe

Yleissuunnitteluvaiheessa suunnitellaan maastotutkimusten perusteella lopullinen johtoreitti ja pylväspaikkojen sijainnit. Maanomistaja voi esittää mielipiteensä suunnitteluratkaisusta tai pyytää katselmusta. Maanomistajakirjeessä kerrotaan urakoitsijan ja Fingridin vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja pyydetään maanomistajalta sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa. Tietoa on tarjolla myös karttapalvelussa ja hankekohtaisilla verkkosivuilla.

Käyttöoikeus alueisiin lunastusmenettelyllä

Lunastusmenettelyn kautta Fingrid hankkii käyttöoikeuden johtoalueelle. Ennen lunastusluvan hakemista Fingrid pyrkii saamaan asianosaisilta etukäteen suostumuksen voimajohtoreitille.
Lupahakemuksen käsittelevä työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta, kunnilta sekä niiltä asianosaisilta, jotka eivät ole antaneet suostumustaan. Järjestetään kuulemiskokous. Lunastusluvan myöntää valtioneuvosto, ja siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lunastustoimituksen alkukokouksesta tiedotetaan asianosaisille kutsukirjeellä. Alkukokouksessa kerrotaan esimerkiksi korvausmenettelystä. Fingridin edustaja ei kuulu lunastustoimikuntaan eikä ole päättämässä korvauksista.

Rakennusvaihe ja loppupalaute

Fingrid ja urakoitsija tiedottavat rakentamisen aloittamisesta maanomistajille, ja urakoitsijat sopivat heidän kanssaan kaikesta liikenteestä yksityisteillä pelloille ja pihoille. Maanomistajille varataan tilaisuus esittää korvausvaatimuksensa lunastustoimikunnalle.
Voimajohdon valmistuttua jatkokokouksessa sovitaan korvausvaatimusten jättöajasta ja maastokatselmuksesta. Loppukokouksessa lunastustoimikunta antaa korvauspäätöksen perusteluineen. Fingrid tekee palautekyselyjä aina voimajohdon valmistuttua toimintatapojensa kehittämiseksi.

Esimerkki viestinnästä: Huittinen–Forssa 400+110 kV -voimajohto
Lukuisia kirjeitä maanomistajien tavoittamiseksi

Fingrid haluaa jakaa aktiivisesti tietoa vaikutusmahdollisuuksista maanomistajille. Laki vaatii vain sanomalehtikuulutuksen, mutta Fingrid viestii vapaaehtoisesti enemmän.

– Fingrid lähetti yli 400 maanomistajalle tiedotteen Huittinen–Forssa-voimajohtohankkeen YVA-menettelyn yleisötilaisuuksista, jotka pidettiin syyskuussa. Lisäksi olemme viestineet tilaisuudesta neljässä sanomalehdessä. Henkilökohtainen kirje tavoittaa kuitenkin oikeat ihmiset paremmin. Yleisötilaisuudessa on mukana useita Fingridin asiantuntijoita, ja päätöksiin voi parhaiten vaikuttaa hankkeen ollessa alkuvaiheessa, maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm muistuttaa.

Kaikkiaan Fingrid lähettää yli 10 000 maanomistajakirjettä vuodessa. Niissä kerrotaan tietoja muun muassa meneillään olevista johtohankkeista, lunastusmenettelystä, korvausten maksuista ja johtoalueiden kasvustonkäsittelystä. Tarpeen mukaan kirjeissä kerrotaan yhteydenottotiedot ja tiedustellaan kirjeen saajan yhteystietoja, jotta häntä voitaisiin informoida ajantasaisemmin ja tarkemmin esimerkiksi sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä.

MTK ja Fingrid: keskusteluyhteys toimii

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tuo maanomistajien näkökulmaa esiin jatkuvassa keskustelussa Fingridin kanssa.

– Fingrid tiedostaa hyvin, että heidän voimajohtonsa sijaitsevat pääosin yksityisellä maalla. He kunnioittavat omistusoikeutta, mikä näkyy erilaisissa vakiintuneissa prosesseissa ja sopimuksissa, MTK:n maankäytön lakimies Leena Kristeri kertoo.
Viime aikaisesta kehitystyöstä Kristeri nostaa esimerkiksi peltojen painumahaitat, joista Fingrid maksaa jatkossa saman korvauksen kaikille.

– On erittäin positiivista, että Fingrid korvaa tämän vaikeasti todennettavan haitan.

Kristerin mukaan maanomistajilla on edelleen epätietoisuutta siitä, missä vaiheessa palautetta pitäisi antaa Fingridille. Hän muistuttaa, ettei maanomistaja tunne prosessia eikä hänellä ole velvollisuutta sitä opiskella.

– Maanomistajan tehtävä on sen sijaan valvoa oikeuksiaan prosessin eri vaiheissa, ja siksi kehotan olemaan aina läsnä tilaisuuksissa sekä jättämään muistutuksia ja vastineita silloin, kun sanottavaa on. Prosessin etenemisestä ja maanomistajien vaikutusmahdollisuuksista sen kuluessa tarvitaan viestintää. Maanomistajille on usein epäselvää, mitä oikeuksia heillä on. Vastuuhenkilöiden suorat yhteistiedot ja tieto siitä, mitkä asiat kuuluvat Fingridille ja mitkä urakoitsijalle, kiinnostavat.

On tärkeää jatkaa kommunikointia silloinkin, kun ongelmia ilmenee, ja oppia virheistä.

– Yhteistyö on sujuvaa, koska Fingridin edustajat osaavat kunnioittaa toisen omaisuutta. Ongelmatilanteissakin sekä maanomistajan, Fingridin että urakoitsijan pitäisi kyetä asialliseen viestintään, Kristeri muistuttaa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *