Fingrid kertoo monissa kanavissa suunnitelmistaan rakentaa uusi voimajohto.
Maanomistajan olisi hyvä seurata voimajohtohankkeen suunnittelua alusta alkaen, sillä reittisuunnitelma tehdään jo YVA-vaiheessa, eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana.
YVA kartoittaa hankkeen ympäristövaikutuksia
Voimajohtoreitin esisuunnitteluvaiheessa alkaa ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVAn tavoite on löytää voimajohdolle ihmisten ja luonnon kannalta sopivin reitti, jonka haitalliset ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutena mahdollisimman pienet.
Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yhteistyössä Fingridin, viranomaisten, YVA-konsultin asiantuntijatyöryhmän, maanomistajien ja kaikkien hankkeesta kiinnostuneiden kanssa.
YVA on lakisääteinen ja siitä vastaa YVA-yhteysviranomaisena paikallinen ELY-keskus, jolle virallinen palaute on annettava.
”Fingridille voi antaa suunnittelun kannalta tärkeäksi koettua palautetta johtoreiteistä kätevässä sähköisessä palautejärjestelmässä. Sen avulla voi myös tutustua reitteihin tarkasti”, Fingridin vanhempi asiantuntija Satu Vuorikoski sanoo.
Arviointimenettely on kaksivaiheinen: ensin tehdään arvioinnin työsuunnitelmaksi YVA-ohjelma ja sitten YVA-selostus, joka kokoaa arvioinnin tulokset. Niistä kummastakin maanomistaja voi antaa kirjallisen mielipiteen ELY-keskukselle, ja tuloksia käydään läpi myös yleisötilaisuuksissa, joista viestitään aktiivisesti kirjein sekä lehti-ilmoituksin.
YVA-selostusvaihe päättyy yhteysviranomaisen antamaan perusteltuun päätelmään. Fingrid tekee tämän jälkeen reittivalinnan ja tiedottaa valinnasta verkkosivuillaan ja lehdistötiedotteella.
Yleissunnitteluvaiheessa lähetetään tietopaketti hankkeesta
Pari vuotta kestävässä yleissuunnitteluvaiheessa suunnitellaan lopullinen johtoreitti ja pylväspaikkojen sijainnit.
Yleissuunnittelun alussa kaikille johtoreitin maanomistajille lähetetään infokirje, jossa kerrotaan urakoitsijan ja Fingridin vastuuhenkilöiden yhteystiedot sekä pyydetään maanomistajalta sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa. Kirjeen mukana lähetetään tietopaketti hankkeesta. Tietoa on tarjolla myös Fingridin sivuilla olevassa karttapalaute-palvelussa ja hankekohtaisilla sivuilla.
Maanomistajille tarjotaan ennakkosopimusta, jonka yleensä yli 80 prosenttia maanomistajista tekee. Samassa yhteydessä maanomistaja voi esittää mielipiteensä suunnitteluratkaisusta ja pylväspaikoista tai pyytää katselmusta. Ennakkosopimuksen tehneiden maanomistajien lunastuskorvaussummaan lisätään 10–15 prosenttia. Teknisen suunnittelun jälkeen siirrytään lunastuslupavaiheeseen.
”Maanomistaja voi antaa lausunnon lunastuslupahakemuksesta lupaviranomaiselle. Hankkeilla voi olla vaikutusta sekä maisemaan että ihmisten elinkeinoihin, ja maanomistajien toiveet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan”, Fingridin rakentamispäällikkö Keijo Välimaa kertoo.
Lunastusmenettelyn alkaessa kutsu toimituskokoukseen
Lunastusmenettelyn kautta Fingrid hankkii käyttöoikeuden johtoalueelle. Lunastustoimituksen alkukokouksesta tiedotetaan asianosaisille kutsukirjeellä. Lupahakemuksen käsittelevä työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta, kunnilta sekä niiltä asianosaisilta, jotka eivät ole antaneet suostumustaan etukäteen.
Lunastusluvan myöntää valtioneuvosto, ja siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Rakennusvaiheessa maanomistajalla ja urakoitsijalla suora yhteys
Fingrid ja urakoitsija tiedottavat rakentamisen aloittamisesta maanomistajille. Urakoitsijat sopivat maanomistajien kanssa kaikesta johtoaukeamalle suuntautuvasta liikenteestä. Tässä vaiheessa pylväspaikkoihin ei enää voi vaikuttaa.
Mikäli maanomistajalle tulee rakennusvaiheesta haittaa, se joko korjataan tai korvataan. Jos maanomistaja on tyytymätön urakoitsijan toimintaan, häntä kannustetaan ottamaan yhteyttä Fingridiin. Loppukokouksessa lunastustoimikunta antaa korvauspäätöksen perusteluineen.
Fingrid tekee palautekyselyjä toimintatapojensa kehittämiseksi aina voimajohdon valmistuttua.
