Fingridillä on aito tahto kehittää toimintaansa maanomistajakyselyjen mukaan. Siksihän me kyselyjä teemme. Maanomistajat ovat keskenään hyvin erilaisia, ja toiset haluavat enemmän tietoa rakennustöistä maillaan ja liikenteestä töiden aikana kuin toiset. Kyselyjen tulokset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia: viestintä on ollut oikea-aikaista ja sitä on ollut tarpeeksi suurimman osan mielestä. Tyytyväisyyskin on meille tärkeä viesti, koska ilman kyselyjä kuulemme vain tapauksista, joissa kaikki asiat eivät ole kunnossa, kertoo maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm.
Kyselyjä on tehty viimeiset kolme vuotta aina voimajohdon valmistuttua, kun jäljet on korjattu ja korvaukset mahdollisista haitoista maksettu. Viimeisimmät kyselyt on tehnyt puhelimella ulkopuolinen tutkimustoimisto IRO Research Oy. Vastausprosentti on ollut 54.
– Korvausasiat ovat puolueettoman lunastustoimikunnan käsissä, ja päätökset korvauksista saattavat tulla jopa pari vuotta johdon valmistumisen jälkeen. Tämä hidastaa kyselyjen tekemistä, ja siksi moni jo unohtaa asioita. Mutta toisaalta kyselyä on turha tehdä, ennen kuin korvaukset on saatu. Toistuvasti meiltä on toivottu täsmällisempää tietoa siitä, mitä juuri kyseisen maanomistajan mailla tehdään ja milloin sinne tullaan.
Fingridin verkkosivulla on karttapalvelu, josta tietyn rakennushankkeen reitin voi hakea kartalta. Palvelun kautta voi myös antaa palautetta ja merkitä karttaan juuri sen kohdan, johon toivoo huomion kiinnittyvän. Ennen rakennustöiden alkua lunastustoimikunta järjestää alkukokouksen, jossa myös Fingridin edustajat kertovat maanomistajille hankekokonaisuudesta. Tärkeä viestintäkeino Fingridille on maanomistajille postitettu kirje, joka lähetetään, kun urakoitsija on valittu ja työt työmaalla ovat käynnistymässä.
– Kerromme kirjeessä urakoitsijan ja Fingridin vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Sen jälkeen urakoitsija suunnittelee hankkeen aikataulun ja ottaa tarvittaessa ennakkoon yhteyttä maanomistajaan kertoakseen hänen maillaan tapahtuvista töistä. Tarvittaessa lähetämme välitiedotteen. Kun johto on valmis, tiedotamme siitäkin ja pyydämme maanomistajia kertomaan mahdollisista ongelmista tai keskeneräisyyksistä, Alm kertoo.
Valituksista otetaan opiksi
Tyytymättömyyttä ja yhteydenottoja aiheuttavat yksityisteille ja muulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot, korjaamattomat työmaajäljet sekä puutteellinen viestintä.
– Annamme palautteen eteenpäin urakoitsijoille ja keskustelemme heidän kanssaan siitä, miten vastaavan tilanteen toistuminen saadaan estettyä jatkossa. Esimerkiksi yksityisteiden käytöstä on sovittava etukäteen paikallisten kanssa liikenteen sujumiseksi. Etukäteen sopiminen on kaikessa rakennustyössä tärkeintä, kun toimitaan toisten omistamilla mailla. Toisaalta meiltä toivotaan muistutusta, kun työt todella alkavat.
Rakennushanke etenee usein vaihe kerrallaan niin, että vaiheiden väliin voi jäädä paljonkin aikaa.
– Perustusten rakentamisen ja pylväiden pystyttämisen välissä voi olla viikkojen ja jopa kuukausien tauko. Työporukoita saattaa olla tekemässä eri paikoissa eri työvaiheita, ja esimerkiksi vuodenaika ja maasto-olosuhteet vaikuttavat siihen, missä tiettyyn aikaan on hyvä työskennellä. Raskaan kaluston liikuttelu pehmeissä ja märissä olosuhteissa on hankalaa, mutta aina senkään välttäminen ei ole mahdollista. Kaikesta liikenteestä pelloille ja pihoille on kuitenkin sovittava etukäteen maanomistajan kanssa. Tiedottamista on vaikea hoitaa reaaliaikaisesti, mutta pyrimme siihen, että maanomistaja on tekemisestä tietoinen, Alm toteaa.
