Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on nähnyt uransa aikana energiajärjestelmän ja sähkömarkkinoiden valtavan muutoksen. Kun hän aloitti tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa, Suomessa 1980–1990-luvuilla oli vain yksi sähköä tuottava energiayhtiö, Imatran Voima, teollisuuden sähköntuotannon ja paikallisten yhtiöiden lisäksi.
”1990-luvun puolivälissä sähkömarkkinat avattiin. Se muutti omiakin urasuunnitelmiani – halusin päästä teollisuuteen, etulinjaan, kun alalla alkoi tapahtua”, hän muistelee.
Ruusunen siirtyi Imatran Voimaan ja pääsi mukaan prosessiin, jossa synnytettiin Fortum. Monopolit alkoivat repeillä. Fingrid perustettiin vuonna 1996.
”Tarvittiin kantaverkkoyhtiö, joka päästäisi kaikki muut toimijat tasapuolisin perustein verkkoon, ja siitä syntyi sähkömarkkinoiden toiminnan kivijalka.”
Vuosituhannen vaihduttua todettiin, että energia-alan hiilijalanjälkeä pitää pienentää ja kehitettiin päästökauppajärjestelmä. Energiayhtiöissä piti miettiä, miten se muutetaan kilpailukyvyksi ja -eduksi.
”Yhtiöissä piti luoda markkinoilla toimimisen mallit ja mekanismit, tehtiin markkina-analyysejä ja keskityttiin riskienhallintaan.”
Fingridillä iso merkitys
Vuonna 2006 Ruususta pyydettiin Fingridin toimitusjohtajaksi.
Muutoksen merkkejä oli ilmassa. Rakennettiin varavoimaa ja linkkejä naapurimaihin.
”Suunniteltujen isojen ydinvoimalayksikköjen, Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman, liittäminen Suomen sähköverkkoon oli isoin puheenaihe.”
Samalla seurattiin, miten tuulivoiman kilpailukyky alkoi maailmalla parantua.
”Sitten tapahtui valtava teknologinen loikka: tornit nousivat yli suomalaisen metsän korkeuden ja Suomesta löytyikin joka paikasta maata, jonne tuulivoimaloita voitiin pystyttää.”
Myös ilmastonmuutos alettiin ottaa vakavasti ja tavoitteita hiilipäästöjen vähentämiselle asetettiin. Suomen strategiana on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”Ei siis enää riittänytkään, että energiajärjestelmän päästöjä pienennetään. Puhdasta sähköä tarvitaankin hurjasti lisää, jotta myös teollisuus, lämmitys ja liikenne saadaan päästöttömiksi”, Ruusunen toteaa.
”Fingrid on toimija, jonka onnistuminen tai epäonnistuminen heijastuu koko ympäröivään yhteiskuntaan.”
”Vaikka kuulostaa isoilta sanoilta, tämä on yksi tärkeimpiä projekteja maapallonkin kannalta. Fingrid on toimija, jonka onnistuminen tai epäonnistuminen heijastuu koko ympäröivään yhteiskuntaan.”
Parviäly toimii
Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet olla vihreän siirtymän etulinjassa: hoitaa sähköistämisen urakka kunnialla ja poistaa päästöt teollisuudesta, lämmityksestä ja liikenteestä.
”Nyt olisikin tärkeä saada sähkönkäytön puolelle luvat ja rahoitukset kuntoon, jotta he pääsevät investoinneissaan liikkeelle”, Ruusunen huomauttaa.
”Tuulisähkön tuottamisen potentiaalia on vaikka kuinka paljon, eli lisää sähköä saadaan kyllä, jos sille on käyttäjiä. On ihan lottovoitto, että kehittyi teknologia, jota on nopea rakentaa tarpeen mukaan – jos pitäisi rakentaa suuria keskitettyjä yksiköitä, olisimme auttamattomasti jälkijunassa.”
Suomessa on osaamista saada asiat liikkeelle, ja etuna on myös se, että pienessä maassa eri alojen toimijoilla on keskusteluyhteys keskenään. Jatkossa tarvitaan sekä ulkomaisia investointeja että työvoimaa.
”Nyt on tärkeintä, ettei mahdollisuuksia sössitä. Onneksi hallitusohjelmassa luvattiin edistää luvitusta. Markkinat hakevat tasapainon, jos niiden annetaan se tehdä.”
Ruusunen näkee suoran kehityskulun sähkömarkkinoiden vapautumisesta tähän päivään.
”Jos meidän tulevaisuutemme olisi yhden yhtiön päätösten varassa, ei hyvältä näyttäisi. On paljon helpompaa tehdä muutoksia parviälyn avulla pieninä palasina, kun toimijoita on paljon.”
