Luotettavuutta ja vuorovaikutusta – maanomistajat tyytyväisiä kasvustonkäsittelyyn

Maanomistajien kokemukset kantaverkon kasvustonkäsittelystä ovat positiivisia, kertoo tammikuussa toteutettu tutkimus. Fingridin, urakoitsijoiden ja maanomistajien välinen toimiva vuorovaikutus lisää tyytyväisyyttä entisestään.
Jaa

Fingridin ensi kertaa tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maanomistajien mielipiteitä kantaverkon kasvustonkäsittelystä eli reunavyöhykkeen puunkorjuusta ja johtoaukean raivauksesta. Palaute oli hyvää: valtaosa maanomistajista oli tyytyväisiä Fingridin ja urakoitsijoiden suorittamaan kasvustonkäsittelyyn ja piti sitä tarpeellisena. Maantieteellisiä tai eri urakoitsijoiden välisiä eroja oli vähän, joten toiminta nähtiin tasa-arvoisena ja yhdenmukaisena. Peräti 90 prosenttia vastanneista koki, että maa-alueella oli toimittu sovitulla tavalla.

Johtoaukeaa raivataan viiden-kahdeksan vuoden välein, ja sitä reunustavia reunavyöhykkeitä käsitellään 10–25 vuoden välein. Kasvustonkäsittely on tärkeää sähkönsiirron turvaamisen kannalta. Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Nykäsen mukaan on positiivista, että myös maanomistajat pitävät toimintaa tarpeellisena.

– Varsinkin kun lähtökohtana on, että tulemme toisen maille suorittamaan toimenpiteitä, joita omistaja ei ole tilannut, hän toteaa.

Maanomistaja saa postia ja
voi myös ottaa yhteyttä

Tulevasta kasvustonkäsittelystä ilmoitetaan maanomistajalle kirjeitse. Johtoaukean käsittelystä ilmoitetaan sen vuoden keväällä, jolloin toimenpide tehdään. Reunavyöhykkeen käsittelystä ilmoitetaan muutamaa viikkoa ennen töiden aloittamista. Maanomistajat pitivät kirjettä tarpeellisena ja selkeänä. Osa toivoi vielä henkilökohtaisempaa yhteydenottoa.

– Fingrid lähettää maanomistajille 10 000 kirjettä vuosittain, joten henkilökohtaisempi kontaktointi on resurssit huomioiden kuitenkin haasteellista, Nykänen selventää.

Vuorovaikutuksella on silti merkitystä. Maanomistajien tyytyväisyys kasvoi entisestään, mikäli he olivat olleet yhteydessä Fingridiin tai urakoitsijoihin. Yhteyttä kannattaa ottaa, jos jokin kasvustonkäsittelyssä askarruttaa. Yleisimpiä ovat olleet kyselyt työn aikataulusta, alueella liikkumisesta tai kaadettujen puiden käytöstä. Yhteydenotto voi olla järkevää myös silloin, jos käsiteltävällä alueella on jotain erityistä huomioitavaa, kuten kotieläimiä.

Nykäsen mukaan tutkimuksen tulosten taustalla näkyvät ammattitaitoiset urakoitsijat ja pitkä kehitystyö. Fingridin yhteyshenkilön toiminta sai arvosanan 3,7 ja urakoitsijoiden toiminta arvosanan 3,9 asteikolla 1–5.

– Näin hyviä tuloksia on tärkeä ylläpitää, hän summaa.

Lue lisää Fingridin kantaverkon kunnossapidosta täältä.

Kasvustonkäsittelyn faktoja

  • Suomen kantaverkkoon kuuluu yli 14 000 kilometriä voimajohtoja.
  • Johtoaukeaa raivataan 6 000 hehtaaria vuosittain.
  • Reunavyöhykkeen puunkorjuuta tehdään noin 100 000 kuutiota vuodessa.
  • Kasvustonkäsittelyn suorittavat Fingridin kilpailuttamat urakoitsijat.
  • Kasvustonkäsittely ei yleensä vaadi maanomistajalta toimenpiteitä.
  • Fingridin karttapalvelusta voit tarkistaa alueesi tulevat kasvustonkäsittelyt. Palvelussa voi myös jättää kysymyksiä ja sijoittaa ne kartalla oman maa-alueen kohdalle. Karttapalvelu löytyy osoitteesta fingrid.navici.com
Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös