Search
Close this search box.

Lunastuskorvaus on monen asian summa

Jaa
Voimajohtohankkeessa Fingrid lunastaa yksityisiltä maanomistajilta oikeuden voimajohtojen rakentamiseen. Yhtiö maksaa korvaukset, mutta niiden suuruudesta päättää Maanmittauslaitos.

Voimalinjalunastuksia tehdään yhä kiihtyvämpään tahtiin, sillä myös tuulivoimatoimijat lunastavat maita. Tuulivoimapuistoista tulee useimmiten liityntäjohto myös Fingridin sähköasemalle.

Tuulivoimatoimijoiden maanomistajille maksamat korvaukset ovat yleensä Fingridin maksamia suuremmat.

”Meillä on sähkömarkkinalain säätämä julkinen tehtävä pitää Suomen sähköjärjestelmää pystyssä, joten lainsäädännön tulee lähtökohtaisesti turvata maanomistajille riittävä korvaus. Tuulivoimatoimijat harjoittavat sen sijaan liiketoimintaa ja voivat siksi määritellä korvaukset itse”, vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Fingridistä selventää.

Menetys, vahingot ja haitta korvataan

Fingrid maksaa maanomistajille lain edellyttämät korvaukset, mutta niiden suuruudesta päättää Maanmittauslaitoksen johtama lunastustoimikunta.

Lunastettaessa menetetään aina jotain ja vahinkojakin sattuu.

”Menetys, vahingot ja haitta on se kokonaisuus, mikä pitää korvata maanomistajalle”, kiteyttää johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitokselta.

Ratkaisevinta on puuston määrä ja laatu, ja hehtaarihinta saattaa vaihdella suurestikin.

Lunastettaessa maata on täysin sattumaa, millainen puusto kohdalle osuu. Ratkaisevinta on puuston määrä ja laatu, ja hehtaarihinta saattaa vaihdella suurestikin.

Kasvuvaiheessa olevasta puustosta maksetaan odotusarvo. Jos kyseessä on taimikko, maksetaan korvaus taimista, niiden istuttamisesta ja hoitamisesta.

”Paljas maapohja on lähinnä teoreettinen elementti. Vain sen esille nostaminen aiheuttaa vääristymiä korvausten suuruuksissa. Aina pitää ottaa huomioon kokonaisuus”, Asmundela painottaa.

Jälleenhankintatakuun pitää myös toteutua, eli korvauksen tulee mahdollistaa vastaavanlaisen omaisuuden hankkiminen menetetyn tilalle.

Viimeisimmän tutkimuksen perusteella tämä toteutuu hyvin, mutta tutkimuksesta on jo 10 vuotta. Asmundela muistuttaa, että Maanmittauslaitoksen metsäasiantuntijat seuraavat jatkuvasti hintakehitystä ja hyödyntävät ajankohtaista metsädataa moniin eri tarkoituksiin.

”Viime vuosina metsien kauppahinnat ja myös puun kuutiohinnat ovat nousseet. Suunta on ollut looginen. Jatkuvan tarkastelun perusteella voi sanoa, ettei meillä mikään osatekijä ole karannut käsistä”, Asmundela vakuuttaa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *