Rakentamisen vaikutukset maanomistajille
Tavoite ilmastoneutraalista Suomesta merkitsee päästöttömän sähkön tuotannon ja kulutuksen huimaa kasvua tulevina vuosina. Energiantuotannosta kasvaa eniten tuulivoiman osuus, mikä lisää merkittävästi kantaverkon investointitarvetta.
Uusien voimajohtojen rakentaminen edellyttää aktiivista vuorovaikutusta maanomistajien kanssa.
Fingrid on maanomistajiin yhteydessä ensimmäisen kerran jo YVA-menettelyn aikana, jolloin selvitetään hankkeen luonto- ja maisemavaikutukset.
”Maanomistajia kuullaan siis jo heti hankkeen alkuvaiheessa. Tästä voimajohdon rakentamiseen menee vielä vuosia”, asiantuntija Jenni-Julia Saikkonen Fingridistä kertoo.
Voimajohtojen suunnittelussa punnitaan vaikutuksia maanomistajiin, elinkeinoihin, luontoon ja maisemaan. Jos reittivaihtoehtoja on useita, pyritään valitsemaan vähiten haitallinen vaihtoehto.
Uutta ei aina tarvitse rakentaa
Maanomistajaa saattaa askarruttaa voimajohtojen terveys- ja ympäristövaikutukset. Eniten kysymyksiä herättävät kuitenkin lunastus- ja korvausasiat.
”Pääosin maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa korvauksiin. Lunastuskorvausten oikeasta tasosta kertoo se, että päätöksistä valitetaan erittäin harvoin maaoikeuteen”, Saikkonen kertoo.
Tällä hetkellä pohjoisesta etelään kulkee viisi siirtolinjaa. Johtaja Timo Kiiverin mukaan määrä pitäisi tuplata tai jopa triplata. Uutta ei kuitenkaan rakenneta, ellei ole pakko.
”Teknologian kehittyminen lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi tuulivoimaliitynnöissä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää dynaamista kuormitettavuutta: kovat tuulet viilentävät johtimia, jolloin samasta verkosta saadaan revittyä enemmän irti, eikä uutta linjaa tarvitse rakentaa”, Kiiveri kertoo.