Älyverkolla tarkoitetaan älykästä sähköjärjestelmää, jossa vaihteleva tuotanto ja kulutus yhdistetään kustannustehokkaalla tavalla. Kahden vuoden aikana älyverkkotyöryhmä on linjannut yhteisiä tavoitteita, joiden mukaan alan organisaatiot jatkossa kehittävät toimintaansa.
– Näen työryhmän panoksen erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä. Nyt suunta on selvillä, ja käytännön kehitystyö eri tahoilla voi alkaa, toteaa työryhmän jäsen, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.
Osa uudistuksista edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Yritysten osalta kehitystyö tarkoittaa investointeja uuteen tekniikkaan sekä palvelujen kehittämistä. Muutos on useiden vuosien prosessi. Esimerkiksi seuraavan sukupolven älymittareita otetaan käyttöön sitä mukaa, kun vanhat mittarit tulevat käyttöikänsä päähän.
Toisaalta muutos sähkömarkkinoilla on jo käynnistynyt. Energian hinnoissa on jo käytössä dynaamista hinnoittelua, ja kaupallisia kysyntäjoustopalveluja on tarjolla.
– Moniin muihin maihin verrattuna olemme Suomessa pitkällä kehityksessä, toteaa Heinimäki.
Datanhallinta synnyttää bisnestä
Älyverkkoon liittyy kiinteästi datanhallinta. Kun yhä useammat laitteet ovat älykkäitä, ne samalla keräävät dataa. Tietojen hyödyntämisestä tulee tärkeä osa yritysten toimintaa. Heinimäki uskoo, että juuri dataan perustuva osaaminen synnyttää jatkossa paljon uusia yhteistyökuvioita.
– Yleisenä trendinä sähkömarkkinoilla on nopeus. Vaaditaan nopeita päätöksiä, ja tämä edellyttää tehokasta tiedonhallintaa.
Kun palvelujen kenttä moninaistuu, loppukuluttaja joutuu valitsemaan nykyistä laajemmasta palveluvalikoimasta. Palveluita tarjoavien yritysten tehtävänä on auttaa kuluttajaa valinnoissa. Osa kuluttajista arvostaa mahdollisuutta osallistua itse energianhallintaan, mutta toiset toivovat valmista ja helppoa ratkaisua. Yritysten tulee ymmärtää erilaisten asiakkaiden tarpeet ja tarjota kullekin sopivaa palvelua.
Energiayhtiöille uutta liiketoimintaa ja lisää kilpailua
Jatkossa energiayhtiöt myyvät yhä enemmän kokonaisuuksia, jossa energia on vain yhtenä osana. Muita osa-alueita ovat esimerkiksi kokonaiskustannusten hallinta, ympäristöarvot ja turvallisuus. Palvelujen uudet osa-alueet tuovat kentälle myös uudenlaisia toimijoita ja kumppanuussuhteita. Tästä esimerkkinä ovat kotiautomaatiotekniikkaa myyvät yritykset.
Asiakkaiden tarpeiden moninaistuminen saattaa muodostua pienille yrityksille haasteeksi. Jo nyt yhtiöiden myyntitoimintoja on yhdistetty ja samalla on muodostunut isompia sähkönmyyntiyhtiöitä. Suurempi asiakasmassa tuottaa varmemmin asiakkaita myös vähemmän kysytyille palveluille. Toisaalta palvelujen uudistuminen tarjoaa myös erikoistumismahdollisuuksia.
– Olennaista on selvittää, millaisia palveluja asiakkaat toivovat, ja lähteä rohkeasti kehittämään uutta.
Älyverkko mahdollistaa kulutuksen ohjauksen
Suomessa on 1,2 miljoona pientaloa, joista noin 500 000 lämmitetään sähköllä. Kun fossiilisten polttoaineiden sijaan käytetään yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa, on entistä haastavampaa pitää tuotanto ja kulutus tasapainossa. Tämä edellyttää kuluttajan aktiivisempaa osallistumista kulutusjoustoon.
Nykytilanteessa kuormanohjausta on hallinnut sähkönsiirtoyhtiö, mutta tulevaisuudessa tämän tulisi tapahtua markkinaehtoisesti joko sähkön myyjän tai muun palveluntarjoajan toimesta. Ohjaus pystytään toteuttamaan sähkömittareiden avulla.
– Älyverkkotyöryhmän visiossa verkko tulee toimimaan teknisenä alustana, joka mahdollistaa kuluttajalle alhaisemmat sähkönkäytön kustannukset, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Kuluttajien energiayhteisöt ja sähkövarastot
Älyverkkotyöryhmän yhtenä tavoitteena on helpottaa energiayhteisöjen perustamista. Yhteisö voi olla esimerkiksi naapuruston yhteinen aurinkopaneelikenttä. Yhteisö pystyy rakentamaan paneelikentän kustannustehokkaasti ja voi valita sille sopivimman paikan. Yksittäinen talous voi saada ryhmä-investoinnista paremman hyödyn kuin yksin toimiessaan.
Toinen tulevaisuuden ratkaisu on kotitalouskohtainen sähkövarasto. Jos aurinkopaneeli tuottaa kesäpäivinä runsaasti energiaa, voi ylijäämän varastoida ja käyttää myöhemmin. Laitteiden kehittyessä ja hinnan alentuessa varastoinnin hyötysuhde kasvaa.
Savolainen näkee kuluttajat aktiivisina jo nykyisessä tilanteessa. Osa talouksista käyttää yösähköä tai muita tariffeja. Energian hinnan noustessa moni on jo hankkinut ilmalämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja, jotta kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Tulevaisuudessa kulutuksen säätelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun hyödynnetään seuraavan sukupolven älymittareita ja automaatiotekniikkaa.
Olennaista on, että kuluttajat voivat osallistua kuormanohjaukseen ja joustaa energiankulutuksessaan kustannustehokkaasti älymittareiden avulla. Kuluttaja voi halutessaan investoida lisäautomaatioon ja näin tehostaa ohjauksen hyötyjä. Vaikka hankinta on pitkällä aikavälillä kannattava, voi kertainvestointi palvelumaksuineen olla osalle talouksista kohtuuton. Savolainen painottaa, että lisäinvestointien on oltava vapaaehtoisia asiakkaille.
– On muistettava, että sähkö on vain yksi osa asumisen kustannuksia. Erilaiset säädökset edellyttävät kotitalouksilta investointeja esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja haja-asutusalueilla jäteveden käsittelyyn.
Hyötyä ympäristölle ja kukkarolle
Tavoitteena on markkinatilanne, jossa kuluttajalle taloudellinen ratkaisu on myös ympäristön kannalta toivottava.
– Kuluttajat haluavat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, mutta ne täytyy tehdä myös hinnoittelulla houkuttaviksi, huomauttaa Savolainen.
Energiamarkkinoiden murros ja lisääntyvät vaihtoehdot voivat aiheuttaa kuluttajalle epätietoisuutta. Syntyy uusia palveluja, joita kuluttajan täytyy pystyä vertailemaan objektiivisesti. Alaa tuntemattomalle oikean tiedon etsiminen voi olla haastavaa.
– On tärkeää tarjota myös puolueetonta tietoa ja neuvontaa, joka ei ole yksittäisen myyjän tuottamaa.
