Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E (European Networks of Transmission System Operators) tuottaa vertailun jäsentensä asiakashinnoista vuosittain.Tavoitteena on parantaa hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä.
– Hintavertailu on hankalaa, koska kunkin maan kantaverkolla on omanlaisensa hinnoittelurakenne ja historia, ja nämä kaikki vaikuttavat hintoihin. Vertailussa voi saada selville tärkeimpiä syitä hintaeroihin. Kukin kantaverkkoyhtiö nimeää vastuuhenkilöt, jotka koostavat vertailukelpoiset hintatiedot. Ne kootaan yhteen ja julkaistaan, Fingridin liiketoiminnan kehityspäällikkö Anssi Nevalainen kertoo.
ENTSO-E:n hintavertailussa kärkisijoilla
Fingrid on menestynyt hintavertailussa jo pitkään. Suomen tilanne on vertailukelpoinen lähinnä muiden EU- ja ETA-maiden kanssa, joissa kantaverkko hoitaa samoja tehtäviä kuin Fingrid.
– Olemme olleet monta kertaa edullisimpien joukossa hintavertailuissa. Tavoitteemme on olla mitalisijoilla, ja todennäköisesti pysymme jatkossakin aivan kärjen tuntumassa. Olemme saaneet kiitosta järkevistä ja oikea-aikaisista investoinneista ja kunnossapidosta. Olemme päättäväisesti pitäneet kustannukset kurissa ja kehitämme toimintaa asiantuntevien kumppaniemme kanssa, Nevalainen sanoo.
Hän korostaa, että Fingridin hintoja ei ole hilattu alas poliittisin perustein vaan ne kattavat aidosti kaikki kustannukset.
– Investointipäätöksiä tekevät suuryhtiöt seuraavat ENTSO-E:n vertailutilastoja. Esimerkiksi datacenterit tai teollisuus käyttävät paljon sähköä, joten niiden sijoituspaikkaa pohdittaessa sähkön hinnalla on väliä. Myös koko kansantalous hyötyy edullisista hinnoista, Nevalainen muistuttaa.
Neljän joukossa kokonais-tehokkuudessa e3Grid-tutkimuksessa
Eurooppalaiset energianvalvojat ovat teettäneet neljän vuoden välein e3Grid-tutkimuksen. Tänä vuonna sen nimi on muuttumassa muotoon CEER TCB18.
– Council of European Energy Regulators eli CEER kokoaa vertailutiedot yhteen ja teettää tutkimuksen konsultilla. Selvitykseen osallistuu noin 20 eurooppalaista kantaverkkoyhtiötä. Tutkimus selvittää investointien tehokkuutta ja kustannuksia vuosikymmenien aikavälillä. Olimme edellisellä kerralla kokonaistehokuudessa neljän erityisen tehokkaaksi nimetyn joukossa. Tutkimukseen osallistumalla opimme toisilta kantaverkkoyrityksiltä, ja vertailun avulla pystymme kertomaan tehokkuudestamme, Nevalainen toteaa.
ITOMS-menestys kertoo kunnossapidon tehokkuudesta
The International Transmission Operations & Maintenance Study ITOMS arvioi kantaverkkojen kunnossapidon tehokkuutta. Tutkimuksessa on mukana 28 verkkoyhtiötä, jotka teettävät keskinäisen vertailun kahden vuoden välein. Kunkin yrityksen antamat tiedot yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan ennen vertailua.
– Tutkimustulosten selvittyä pidämme loppukokouksen, jossa parhaiten menestyneet yhtiöt kertovat menestyksellisistä toimintatavoistaan. Näin muut voivat ottaa oppia ja kehittää omaa toimintaansa.
Fingrid on ollut mukana vertailussa vuodesta 1996, ja yhtiö on aina ollut parhaiden joukossa. Viime vertailuissa Fingrid sai ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat.
– Toimintaamme seurataan tarkkaan kansainvälisesti, ja pidimme loppukokouksessa viitisen esitystä innovaatioistamme, ylläpitopäällikkö Jari Helander kertoo.
Toimivat käytännöt menestyksen takana
ITOMS-vertailussa on mukana 20 osa-aluetta, ja Fingrid sai 11 osa-alueella Top Preformer -maininnan.
– Tämä on harvinaisen hyvä tulos. Kaikilla osa-alueilla emme ole parhaita, ja opimme niiden osalta muilta. Kutsunkin ITOMS:ia kantaverkkoyhtiöiden PISA-vertailuksi, Helander naurahtaa.
Fingridin menestykseen on monta syytä.
– Meillä on ollut pitkään käytössä omaisuudenhallinnan tietojärjestelmä Elvis, jossa on jo yli 20 vuoden takaa tietoa komponenttien vioista, häiriöistä, huolloista, kustannuksista ynnä muusta. Järjestelmän avulla järkevä huollon väli on tulkittavissa kätevästi. Lisäksi meillä on toimiva tilaaja-toimittaja-malli, jossa asiantunteva henkilöstömme tekee oikeanlaiset sopimukset osaavien tekijöiden kanssa. Omat laiteasiantuntijamme varmistavat sen, että omaisuudenhallinta on meillä asiantuntevaa, Helander kertoo.
Tulevaisuudessa Fingrid panostaa erityisesti digitaalisiin työkaluihin, joilla tehostetaan esimerkiksi miehittämättömien sähköasemien valvontaa ja laitehuoltoa.
– Meillä on avoin kokeilukulttuuri, joka auttaa kohtaamaan haasteita, Helander vakuuttaa.
