Energiamarkkinat ovat isossa murroksessa, ja energiaan liittyvä tieto kiinnostaa suomalaisia enemmän kuin ehkä koskaan. Sähkömarkkinoiden osalta tiedonnälkää tyydyttää kantaverkkoyhtiö Fingridin Sähköjärjestelmän tila -infosivu, joka tarjoaa reaaliaikaisen kokonaiskuvan sähkön tuotannosta, kulutuksesta ja siirrosta Suomessa. Sivulta voi seurata sähkön markkinahintaa, joka noteerataan sähköpörssissä tunneittain.
Kiinnostavaa tietoa on myös sähkön tuotannon jakautuminen eri tuotantomuotoihin. Sivulta selviää, kuinka paljon esimerkiksi vesi-, ydin- ja tuulivoimalat jauhavat sähköä kulloisenakin hetkenä. Havainnollinen karttagrafiikka puolestaan kertoo, kuinka paljon ja mihin suuntaan sähköä siirtyy Suomen ja naapurimaiden välillä.
Näkymän tiedot päivittyvät kolmen minuutin välein. Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala sanoo, että kävijöiden määrä sivulla kasvaa aina, kun jotain poikkeavaa tapahtuu.
”Kävijämäärät hyppäävät, kun sähkön hinta nousee tai kovat pakkaset lisäävät sähkön kulutusta.”
Tietoja käytetään Twitterissä
Erityisen innokkaita sähköjärjestelmän tilan seuraajia ovat energia-asioista kiinnostuneet kuluttajat. Fingridin suunnittelija Eero Järvinen on havainnut, että sivun tietoja hyödynnetään myös energiapoliittisessa keskustelussa esimerkiksi Twitterissä.
”Sähkömarkkinoilla tapahtuu nyt paljon kiinnostavaa. Muun muassa tuulivoiman tuotanto kasvaa vauhdilla. Lisäksi Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori on kytketty sähköverkkoon, ja sen tehotasoa nostetaan portaittain.”
Infosivulta löytyy arvio Suomessa tuotetun ja kulutetun sähkön aiheuttamista päästöistä.
Viime vuosina yhä useampi on alkanut kiinnittää huomiota energiantuotannon ympäristönäkökulmiin. Infosivulta löytyykin arvio Suomessa tuotetun ja kulutetun sähkön aiheuttamista päästöistä.
Avointa ja koneluettavaa dataa
Kaikki infosivulla nähtävissä olevat tiedot perustuvat Fingridin tuottamaan avoimeen dataan. Se on digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, johon kuka tahansa voi vapaasti tutustua. Tieto on koneluettavassa muodossa.
Fingridin Avoin data -verkkopalvelussa on tarjolla sähkömarkkinoihin ja voimajärjestelmään liittyvää mittaus- ja ennustetietoa.
Juha Hiekkalan mukaan energiayhtiöt ja muut sähköalalla toimivat yritykset hyödyntävät dataa omissa analyyseissään ja sovelluksissaan. Myös esimerkiksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoa.
Suomi edelläkävijä tiedon avaamisessa
Suomi on ollut sähkömarkkinatiedon avaamisessa edelläkävijä Euroopassa. Sittemmin muidenkin maiden kantaverkkoyhtiöt ovat alkaneet julkaista vastavia tietoja.
”Avoimuudella ja oikea-aikaisella informaatiolla on iso rooli siinä, että sähkömarkkinat toimivat tehokkaasti”, Hiekkala toteaa.
Fingrid kehittää avointa dataansa käyttäjäpalautteen perusteella. Nyt pohdinnassa on se, miten aurinkovoimalla tuotetusta sähköstä voitaisiin tarjota tarkkaa tietoa. Pulmana on, että aurinkosähköä saadaan pienistä ja hajallaan olevista voimaloista.
”Tämä on Fingridin ja koko energia-alan yhteinen haaste, jonka aiomme ratkaista seuraavaksi, Hiekkala sanoo.”
Käyttäjät kehittävät avoimesta datasta uusia sovelluksia
Fingridin tarjoama avoin data mahdollistaa uusien palvelujen ja sovellusten kehittämisen energia-alalla. Yksi tiedon hyödyntäjistä on maan merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Kemijoki Oy.
”Fingridin tieto täydentää datavarastoamme, johon keräämme tietoa omista voimaloistamme. Yhdistämällä tietoja voimme tehdä erilaisia analyysejä ja ennusteita. Hyödynnämme tietoa esimerkiksi tekoälyyn perustuvassa sovelluksessa”, johtaja Janne Ala sanoo.
Sähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa.
Yrityksen energiatalouden asiantuntija Suvi Salomaa huomauttaa, että sähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa.
”Sähköjärjestelmän tehotasapainon turvaamiseksi järjestelmässä on reservejä, kuten energiavarastoja ja voimalaitoksia. Ilman Fingridin tietoa emme tietäisi, mitä valtakunnallisella tasolla tapahtuu tai mikä on tilanne sähkönsiirrossa Pohjoismaiden välillä.”
Tutustu Fingridin avoimeen dataan täällä.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä 31.5.2022.
