Kuopiossa toteutettiin keväällä laaja harjoitus, jossa hyödynnettiin kaasuturbiinia sähköjen palautuksessa Kuopion sähköverkkoon. Ensin sähkövirta katkaistiin kokonaan tietyltä rajatulta sähköverkon osalta ja sitten palautettiin kaasuturbiinin avulla ilman sähköä.
Harjoitus vaati monen ammattilaisen osaamista ja kesti pitkän työpäivän, mutta Kuopion Energian ja Kuopion Sähköverkon asiakkaille se ei näkynyt millään lailla.
”Harjoitus sujui todella hyvin ja tuntui todelliselta, koska kiire tuli, kuten aidossa vikatilanteessakin tulisi”, kertoo toimitusjohtaja Kari Väänänen Kuopion Sähköverkko Oy:stä, Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiöstä.
”On tärkeä harjoitella, jotta aidoissa vikatilanteissa ongelmista selvittäisiin nopeasti, eivätkä asiakkaat joutuisi olemaan kauan ilman sähköä”, Väänänen lisää.
Pimeäkäynnistysharjoitukset ovat merkittävä osa huoltovarmuutta ja varautumista, jotta pystytään toimimaan niinkin äärimäisissä tilanteissa, että sähköverkosta katoaisivat sähköt kokonaan. Siten voisi käydä esimerkiksi luonnonkatastrofin, yhtäaikaisten kantaverkkovikojen, sabotaasin tai kyberhyökkäyksen seurauksena.
Viimeksi pimeäkäynnistystä vaatinut häiriötilanne sattui Suomessa vuonna 1974, kun poikkeuksellisen laaja verkkovika pimensi suuren osan Etelä-Suomea. Kovin yleisiä ne eivät siis ole.
”Emme juuri joudu testaamaan osaamistamme tositilanteessa suurhäiriöiden harvinaisuuden vuoksi, joten harjoitukset ovat todella tärkeitä. Laitteistojen toimivuuden lisäksi on erittäin tärkeä varmistaa, että yhteistyö ja yhteydenpitovälineet toimivat myös erityistilanteissa”, sanoo valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridistä.
Harjoituksissa ongelmakohdat paljastuvat
Sähköverkon pimeäkäynnistys eli black start tarkoittaa, että jos koko maan tai suuren alueen sähköverkko on jostain syystä alhaalla, sähköt saadaan palautettua ilman ulkoista sähkövirtaa. Pimeäkäynnistysvoimaloita on Suomessa muutamia.
Palauttamisen aikana ilmestyy yleensä erilaisia sähköisiä ilmiöitä, joita ei esiinny sähköverkon normaalitilanteessa, ja ne voivat rikkoa verkon laitteita. Siksi harjoitellaan, että nämä heikot kohdat paljastuvat.
Erityisesti palautuksen alkuvaiheessa sähköverkko on kiikkerä.
”Palautuksessa sähköverkko on heikko ja altis esimerkiksi ylijännitteille, joita ei normaalissa käyttötilanteessa esiinny. Erityisesti palautuksen alkuvaiheessa sähköverkko on kiikkerä”, kertoo Fingridin vanhempi asiantuntija Antti-Juhani Nikkilä.
Kuopiossa toteutettu pimeäkäynnistysharjoitus vaati huolellista suunnittelua ja laajoja valmisteluita. Harjoituksen toteuttamiseen osallistui Fingridin lisäksi koko Kuopion Energia -konserni, eli mukana oli sähköverkkotoiminnan lisäksi voimalaitos. Harjoitusta johti Fingridin kantaverkkokeskus.
Pimeäkäynnistysharjoitus eteni pääosin suunnitellusti. Ensin muodostettiin riittävän suuri itsenäinen saareke erillisestä sähköverkon osasta. ”Sen jälkeen sähkön kulutusta ja tuotantoa alettiin palauttaa pala kerrallaan. Ensimmäisen pari tuntia ovat palautuksessa herkkää aikaa”, Nikkilä kuvailee.
Ensimmäinen pimeäkäynnistys lämpövoimalaitoksen kanssa
Koko harjoitus kesti noin kahdeksan tuntia ja eteni odotusten mukaisesti. Myös yllätyksiä sattui – ja se oli tarkoituskin.
”Vaikka ongelmatilanteita tuli, niiden syyt selvitettiin aina nopeasti ja korjaus onnistui hyvin. Saimme arvokasta tietoa kehityskohteista”, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Jere Suojanen, joka johti Kuopion harjoitusta.
Pimeäkäynnistysharjoituksia on tehty aiemminkin, mutta Kuopiossa käynnistys tehtiin ensimmäisen kerran lämpövoimalaitoksen kanssa. Omakäyttökuormien, kuten voimalan tarvitsemien syöttövesipumppujen ja ilmanpuhaltimien, liittäminen saarekkeeseen oli aivan uutta myös fingridiläisille.
”Omakäyttökuormien liittäminen sähköverkkoon onnistui yllättävän hyvin, vaikka aina välillä piti odottaa hetki. Lopussa voimalaitoksen päässä tapahtui laiterikkoja, joiden korjaamista jäimme odottamaan ja lopulta harjoitus päätettiin tältä erää lopettaa”, Suojanen kuvailee.
Myös Kuopion Sähköverkko Oy:ssä oltiin tyytyväisiä harjoituksen antiin. Huomattiin, että hyvistä suunnitelmista huolimatta sattuu yllätyksiä ja suunnitelmia pitää voida nopeasti muuttaa myös aidoissa vikatilanteissa.
”Laitteita rikkoutui, mutta onneksi meillä oli varastossa varaosia. Opimme, että aina pitää olla varaosia, korjaajia ja kykyä johtaa tilannetta niin, että vauriot saadaan lennosta kuntoon”, Väänänen pohtii.
Myös kantaverkkoyhtiössä huomattiin pimeäkäynnistyksessä kohtia, joiden sujuvuutta voisi tulevaisuudessa vielä parantaa. ”Tilannekuva pitää saada muodostettua eri toimijoille vieläkin nopeammin”, Arto Pahkin kiteyttää.
