Kuntien pitää varautua sähkökatkoihin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut koko Euroopan energiamarkkinoihin. Suomessa kuntien kannattaa varautua siihen, että talvella sähköpula voi aiheuttaa sähkökatkoksia.
Jaa

Fingridin arvion mukaan Suomessa voi tulla talven kireiden pakkasjaksojen aikana pulaa sähköstä. Kulutusta on tällöin rajoitettava, jotta koko maan voimajärjestelmän luotettava toiminta voidaan varmistaa.

Fingrid antaa tällaisessa tilanteessa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän niiden alueelta. Tämän jälkeen sähkökatkoja kierrätetään parin tunnin katkoina, kunnes sähköpula on päättynyt.

Verkkoyhtiöt pyrkivät tekemään katkokset mahdollisimman hallitusti ja suojelemaan esimerkiksi sairaaloiden tai hoivakotien kaltaisia kriittisiä kohteita. Aina tämä ei ole kuitenkin mahdollista.

Kuntien ja muiden viranomaisten tulee valmiuslain 12. pykälän mukaisesti varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa, mukaan lukien sähkökatkot.

Varautumistaso vaihtelee

Johtaja Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastolta arvioi, että osa kunnista on varautunut tilanteeseen hyvin, osa kohtalaisesti ja jotkut huonommin.

”Koronan myötä yleinen varautumisajattelu on kehittynyt.”

”Uskon, että kuntien tilannekuva alkaa olla jo selkeä; koronan myötä myös yleinen varautumisajattelu on kehittynyt. Isot kriisit vaativat kuitenkin aina panostusta kokonaisuuden johtamiseen – tässä tapauksessa on esimerkiksi syytä miettiä tai päivittää, mitkä ovat ne aivan kriittiset kohteet, joiden toiminta on taattava. Kunnan kannattaa tietenkin myös tarkistaa, minkälainen suunnitelma paikallisella jakeluverkkoyhtiöllä on katkojen kierrättämiseksi.”

Pekki muistuttaa, että kunnat eivät joudu pohtimaan asioita pelkästään yksin.

”Esimerkiksi Kuntaliiton hallinnoima Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto tukee kuntia turvallisuus- ja varautumistyössä ja jakaa tietoa hyvin toimivista käytännöistä.”

Harjoituksia tarvitaan

Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden eritysasiantuntija Ari Korhonen kertoo, että jokaisella Suomen kunnalla on oma valmiussuunnitelmansa, jossa on esimerkiksi kartoitettu sen kriittiset kohteet ja määritelty toiminta poikkeustilanteissa.

”Nyt olisi oikea aika testata esimerkiksi varavoimageneraattoreiden toimintaa.”

”Energiakriisiin varautuminen vaatii kuitenkin monien yksityiskohtien läpikäyntiä ja tarkistuksia. Nyt olisi oikea aika harjoitella ja testata esimerkiksi varavoimageneraattoreiden toimintaa”, Korhonen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että mikäli varavoimageneraattoreita puuttuu, niitä pitäisi hankkia pikaisesti.

Korhonen arvioi, että esimerkiksi terveydenhuollossa ja sairaaloissa varautuminen on hyvällä tasolla.

”Terveydenhuollossakin toimintamalleja ja vastuita kannattaa tietenkin kerrata – ei vähintään sen takia, että vuodenvaihteessa edessä on myös suuri ja sopeutumista vaativa organisaatiomuutos, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.”

Korhosen mukaan kuntien tai hyvinvointialueiden olisi hyvä myös tarkistaa, onko niiden käyttämien yksityisten palveluntarjoajien varautuminen riittävällä tasolla.

Energiansäästö avainasemassa

Korhonen korostaa, että jotta sähkön saatavuudesta ei tulisi pulaa, sitä kannattaa ryhtyä säästämään. Tämä on tietenkin järkevää myös taloudellisista syistä. Jo nykyiset sähkön hinnankorotukset tarkoittavat kunnille miljoonien eurojen lisälaskua.

”Säästökeinoja voivat tarjota esimerkiksi katuvalot, huonelämpötilojen lasku ja uimahallien veden lämpötilan laskeminen”, hän vinkkaa.

Eurooppalaisessa energiajärjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen

Länsimaat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä fossiilisesta energiasta. Myös Venäjä on rajoittanut maakaasun vientiä Eurooppaan, ja tulevaisuudessa se saattaa loppua kokonaan. Suomeen venäläisen maakaasun toimittaminen päättyi toukokuussa.

Suomi ei ole samalla tavalla riippuvainen maakaasusta kuin monet muut maat. Maakaasupula on kuitenkin kasvattanut muiden energiamuotojen kysyntää ja nostanut niiden hintaa. Se voi johtaa myös tilanteeseen, että tuontisähköä ei ole tulevaisuudessa saatavilla totuttuun tapaan.

Käytännössä sähkön riittävyys perustuu paljolti tulevan talven säähän. Suomen kannalta tärkeää on myös esimerkiksi se, saadaanko Olkiluoto 3 -reaktori täysillä käyttöön joulukuussa 2022.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös