Fingridiin on kohdistunut viime aikoina suurta painetta Itä-Suomen suunnalta. Yhtiötä ja valtiota yhtenä omistajana vaaditaan käynnistämään 400 kilovoltin jännitteisten voimajohtoyhteyksien rakentaminen Itä-Suomeen ja mahdollistamaan näin vihreän siirtymän investoinnit alueella.
Miksi sitten johtoja ei ole jo rakenteilla, jos asia on näin yksinkertainen?
Kantaverkon kehittäminen perustuu sähkönsiirtopalvelusta maksavien asiakkaiden ilmaisemiin tarpeisiin. Uutta sähkön tuotantoa tai kulutusta suunnittelevat yhtiöt tekevät liityntäkyselyjä, joiden pohjalta liityntämahdollisuuksia aletaan selvittää. Kyselyjä on energiamurroksen myötä moninkertaisesti nykyiseen sähkön tuotantoon ja kulutukseen nähden. On selvää, että näistä hankkeista toteutuu vain murto-osa.
Fingrid käynnistää runkoverkon vahvistamisen, kun riittävä määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta.
Seuraamme hankkeiden etenemistä niitä valmistelevien tahojen ja alueiden jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Käynnistämme runkoverkon vahvistamisen, kun riittävän suuri määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta. Yksittäisen asiakasliitynnän toteuttamiseen sitoudumme, kun hankkeen kaavoitus ja luvitus ovat riittävän pitkällä ja asiakas on valmis sopimukseen liitynnästä.
Sähkön kulutuksen kasvu etelärannikolla ja sähkön tuotannon kasvu länsirannikolla on ollut nopeaa ja voimakasta. Kantaverkon rakentaminen taas on aikaavievää, joten olemme joutuneet myymään alueen asiakkaille paikoin ei-oota, kunnes uusia voimajohtoja taas valmistuu. Itä-Suomessa sen sijaan on vahva 110 kilovoltin kantaverkko ja tilaa uusille liitynnöille.
Nykytilanteessa kantaverkon kehittämisen painopiste ei siis ole Itä-Suomessa. Vasta-argumenttina sanotaan, että Itä-Suomi on erityisalue, joka vaatii erityisiä toimenpiteitä ja että uudet voimajohdot voisivat poikia muitakin investointeja.
Tällainen peruste muuttaisi verkon suunnittelua paljon ja vaatisi poliittisen päätöksen. Keskusohjaus saattaisi toimia, jos myös sähkön tuotanto- ja kulutuskohteet sijoitettaisiin kartalle poliittisin päätöksin. Jos kuitenkin yksittäiset toimijat tekevät jatkossakin omat vihreän energian investointipäätöksensä, on vaikeaa nähdä yhtälön toimivan.
Pelkkä verkkoliitynnän mahdollisuus ei saa sähkön tuotanto- ja kulutushankkeita toteutumaan. Hankkeita voidaan edistää kohti riittävää kypsyyttä poliittisin päätöksin, parantamalla sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvun edellytyksiä sekä alueellisesti edistämällä hankkeiden kaavoitusta sekä luvitusta.
Fingrid on osaltaan valmis suuntaamaan kantaverkon investointiohjelmaa kohti kulloisiakin asiakastarpeita.
Jussi Jyrinsalo
johtaja, verkon suunnittelu ja verkon palvelut
Fingrid
Kirjoitus on julkaistu 12.9. Kuntamarkkinoiden sivuilla
