Fingridissä tarvitaan edelleen perinteisen sähkötekniikan osaajia, mutta sen rinnalla arvostamme esimerkiksi sähkömarkkinaosaamista. Tekniikan ja talouden yhdistelmä antaa hyvät valmiudet alalle. Energiamurroksen ohella alalle on tullut paljon sääntelyä ja lainsäädännön valmistelua EU:n tasolla. Viestintäteknologia on tullut vahvasti mukaan, joten ICT-osaajia tarvitaan myös. Lisäksi Fingridissä on tehtäviä esimerkiksi viestinnässä sekä HR-, talous-, turvallisuus- ja ympäristöpuolella, Fingridin henkilöstöstä ja viestinnästä vastaava johtaja Tiina Miettinen kertoo.
Tutkinnon lisäksi alan työnantajat arvostavat työelämätaitoja, joihin kuuluvat ennen muuta markkinointi-, viestintä-, asiakaspalvelu-, vuorovaikutus-, neuvottelu-, esiintymis- ja tiimityötaidot. Tietotekniikan osaamisesta ja kielitaidosta on niin ikään hyötyä.
– Työskentely monialaisessa tiimissä edellyttää, että työntekijä kykenee kommunikoimaan sujuvasti muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Pelkkä substanssiosaaminen ei riitä. Yksi tärkeimmistä työntekijän ominaisuuksista on halu kehittää jatkuvasti osaamistaan. Joustavuus on myös hyvä ominaisuus, Miettinen toteaa.
Valmistuttuaan energia-alan opiskelijat ovat erittäin kysyttyjä erilaisissa tehtävissä esimerkiksi suunnittelutoimistoissa, voimalaitoksissa, energiayhtiöissä, sähkö- ja verkkoyhtiöissä, ydinvoimalaitoksissa, teknologiaa kehittävän teollisuuden palveluksessa ja energiavirastossa.
Fingridissä on noin 360 työntekijää, ja uusia vakituisia työntekijöitä palkataan noin 10–20 vuodessa. Kesä- ja diplomitöitä yhtiö tarjoaa kymmenille opiskelijoille.
Energia-alan murros näkyy koulutustarjonnassa
Monet korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tarjoavat nimenomaan energiamarkkinoiden murrokseen linkittyviä koulutusohjelmia. Tässä esimerkkejä.
Aalto-yliopisto
Asiantuntija: Sanna Syri, energiatekniikan ja -talouden professori, Fingridin hallituksen jäsen.
Aalto-yliopistossa energian tutkimusalat ovat kestävä energiantuotanto, energian varastointi ja muuntaminen, voimatekniikka, energia rakennetussa ympäristössä sekä energiajärjestelmät ja resurssitalous. Energia-alan opinnot alkavat Energia- ja ympäristötekniikka -nimisillä kandiopinnoilla, minkä jälkeen maisteriopinnot ovat englanniksi.
Vuonna 2017 perustetussa Advanced Energy Solutions -maisteriohjelmassa voi opiskella neljää eri alaa, joista yksi on Sustainable Energy Systems and Markets. Maisteriohjelmaan otetaan vuodessa noin 120 opiskelijaa, joista noin 40 tulee muista korkeakouluista ja ulkomailta. Aallon Energy Platform kokoaa yhteen energiaan liittyvää monialaista tutkimusta.
Nyt tarvitaan tekijöitä, jotka on koulutettu ymmärtämään ilmastonmuutoksen seurauksia ja kehittämään toimenpiteitä sen torjumiseksi.
Tampereen yliopisto
Asiantuntija: Pertti Järventausta, sähkötekniikan professori
Perinteisissä sähkötekniikan opinnoissa huomioidaan uusiutuvat energiamuodot, sähköenergian varastointi, sähköverkot ja sähkömarkkinat sekä niihin liittyvät ICT-järjestelmät. Vuosittain sähkötekniikan diplomitöitä tehdään noin 50.
Ympäristö-, energia- ja biotekniikka yhdistää luonnontieteitä insinööritieteisiin. Energiapolitiikka ja energialainsäädäntö ovat vahvasti esillä opinnoissa yhteistyössä Johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu järjestävät yhdessä monialaisen sivuainekokonaisuuden nimeltä ”Uusiutuva energiajärjestelmä muuttuvassa yhteiskunnassa”, jossa yhdistellään tekniikkaa, taloutta ja yhteiskuntatieteitä. Yliopiston Energia-ryhmä kokoaa yhteen asiantuntijoita poikkitieteelliseen keskusteluun. Keskeistä sekä opetuksessa että tutkimuksessa on vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
LUT-yliopisto
Asiantuntija: Jarmo Partanen, energiatekniikan professori
Koko LUT-yliopiston tärkein vahvuus on energia-ala, ja sitä voi opiskella hyvin laaja-alaisesti. LUT-yliopiston tavoite on olla viemässä eteenpäin energiamurrosta yhdessä alan yritysten kanssa, ei vain yrittää ymmärtää sitä.
LUT School of Energy Systemsin osastoja ovat energiatekniikka, sähkötekniikka, kestävyystutkimus ja konetekniikka. Vaikka fysikaaliset perusasiat ovat pysyneet ennallaan, uusiutuvat energiamuodot, ydinenergiatekniikka, synteettiset polttoaineet, energiavarastot ja ilmastonmuutoksen torjunta kokonaisuudessaan ovat tulleet keskeiseksi osaksi opintoja. Energiamarkkinoiden ja digitalisaation ymmärtäminen on myös tärkeää. Tohtorikoulut tekevät tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa kehittääkseen energiajärjestelmiä.
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Asiantuntija: Tomi Hämäläinen, energia- ja ympäristötekniikan lehtori
Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaan valitaan vuosittain opiskelemaan noin 60 opiskelijaa. Yhteisissä opinnoissa on insinööritieteisiin kuuluvia luonnontieteellisiä perusopintoja, viestintää ja kieliä, minkä jälkeen valitaan pääaineeksi joko ympäristötekniikka tai energiantuotantomenetelmät. Suosittu tutkinto-ohjelma alkoi vuonna 2014.
Monet valitsevat tutkinnon vapaisiin opintoihin muun muassa liiketalouden ja kestävän kehityksen opintoja. Metropoliassa voi opiskella myös tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kone-, sähkö- ja automaatiotekniikkaa, jotka soveltuvat energia-alalle. Toteutuksiin voivat osallistua eri alojen opiskelijat, jotka oppivat monialaiseen tiimityöskentelyyn.
LUT:n energiatekniikka on ykkösvalinta
Vuosi sitten näihin aikoihin Sanni Tapola ja Daniel Ader suunnittelivat yhteishaun valintoja ja laittoivat ykkössijalle LUT:n energiatekniikan opinnot. Kaikki meni nappiin, ja toiveiden opiskelupaikka avautui molemmille.
– Alun perin tänne hakiessa kiinnostivat energia-alan tulevaisuuden mahdollisuudet ja monipuoliset työpaikat. Opiskelu on osoittautunut tosi mielenkiintoiseksi, opetus laadukkaaksi ja motivaatio on vain kasvanut, he sanovat.
Heti ensimmäisenä vuonna opiskellaan energia-alan kursseja matematiikan ja fysiikan rinnalla. Sanni Tapola sanoo, että hän on innostunut ydinenergiasta, ja esimerkiksi reaktiolaskenta kiehtoo kovasti. Daniel Ader puolestaan oli jo opiskelemaan tullessaan kiinnostunut fysiikasta, ja on päässyt kehittämään laskutaitojaan kunnon haasteiden parissa. Hänelle läheisin aihealue on uusiutuva bioenergia.
– Ajatuksena on, että tulevissa töissä olisi mahdollisuus vaikuttaa maapallon tilaan ja päästä toteuttamaan kestävän kehityksen ratkaisuja, sanovat Tapola ja Ader.
- Lue lisää: Maria Joki-Pesolan urapolku – Miten maantieteilijä päätyi projektipäälliköksi varttitaseeseen.
