Korona antoi Fingridille ja sen toimittajayrityksille hyvän mahdollisuuden testata varautumissuunnitelmia ja kehittää niitä tositilanteesta saatujen kokemusten perusteella. Poikkeusolojen aikana onkin ollut nähtävissä positiivista oppimista.

Viranomaisten koronaohjeiden odottaminen, linjausten koettu ristiriitaisuus ja työntekijöiden maahantulo olivat korona-ajan suurimmat haasteet.

Jatkuva varautuminen valmisti myös pandemia-aikaiseen toimintaan

Fingridille ja energia-alalle korona ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta, kuten monilla muilla aloilla kävi. Energia-alalla varaudutaan jatkuvasti häiriöihin, eikä suurempiakaan uhkakuvia unohdeta kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa.

– Pidimme edellisen uhkakuvaharjoituksen 2017, ja sen aiheena sattui olemaan pandemia. Samalla pandemian aikaisia toimintaohjeita ja toimenpiteitä päivitettiin. Ne tulivat nyt tarpeeseen, Fingridin yritysturvallisuuspäällikkö Vesa Syrjälä toteaa.

Suurimmat epätietoisuuden hetket ajoittuivat viikkoihin, joina korona levisi Suomeen ja muodostui epidemiaksi.

– Alussa kaikki oli aika epäselvää, kun rajoja laitettiin kiinni ja tietoa jatkosta oli huonosti saatavilla. Siinä vaiheessa esimerkiksi keväälle aikataulutettuja revisioita siirrettiin suosiolla syksyyn, mikä oli hyvä päätös.

Varautumisen myötä Fingrid pystyi ottamaan käyttöön poikkeustilaan sopivat toiminta- ja tiedotuskäytäntönsä heti ensimmäisten pandemiarajoitusten ja -suositusten myötä.

Koronan työmaille tuomia haasteita ja käytäntöjä käytiin läpi yhdessä toimittajien kanssa muun muassa toimittajien työturvallisuusryhmässä. Kristallinkirkas raja -ajatuksen mukaisesti toimittajat suunnittelivat itse tarvittavat toimenpiteet työmaillaan.

Suuremmilta viivästyksiltä vältyttiin

– Pystyimme pitämään kaikki työmaat koko ajan toiminnassa. Pientä viivettä aiheuttivat lähinnä ulkomaisten työntekijöiden maahanpääsyn ongelmat. Kun kriittiset alat julkaistiin, saimme nopeasti toimitettua maahantuloperusteet työntekijöillemme, ja he pääsivät suhteellisen pikaisesti takaisin Suomeen, Syrjälä kertoo.

Syrjälä toteaa, että poikkeustilan suhteellisen lyhyt kesto keväällä ja alkukesästä pelasti paljon. Mikäli poikkeustila ja rajojen sulkeminen olisi jatkunut kesän yli, työvoiman ja tarvikkeiden saatavuus olisi heikentynyt merkittävästi. Rajoitusten lieveneminen asteittain mahdollisti töiden jatkumisen ilman taukoja.

– Muutamat parin viikon työt venyivät noin neljään viikkoon, mutta mitään suurempaa viivästystä ei tullut.

Syrjälä kertoo, että suojavarusteiden ja käsidesin saatavuudesta ei tullut Fingridille ongelmaa, kuten joillakin aloilla kävi.

– Ehdimme hankkia niitä suuren määrän heti koronaviruksen alettua levitä. Pystyimme jakamaan niitä toimittajillemme myös omissa projekteissamme.

Viranomaisyhteistyö toimi hyvin

Hankaluutta aiheutti Syrjälän mukaan erityisesti se, että toimista oli päättämässä monta eri tahoa ja tilanne oli kaikille uusi.

– Esimerkiksi kun työ- ja elinkeinoministeriö listasi kriittiset toimialat, minkä myötä rakennusalan ulkomaiset työntekijät saivat luvan tulla taas Suomeen erityisluvalla, Trafi kuitenkin sulki laivaliikenteen matkustajilta. Kuljetuksen pystyi hankkimaan vain rahdille, työntekijöille laivalippuja ei saanut. Lopulta työntekijät joutuivat lentämään Suomeen ja tavarat tulivat laivalla perässä, Syrjälä kommentoi.

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuoltosektori oli hänen mukaansa erittäin tärkeä linkki kaikessa tiedotuksessa ja toiminta saakin kiitosta.

– Heiltä sai koko ajan hyvää tietoa, ja he tiedottivat myös siitä, mitkä keskeiset ongelmat ovat näkyvillä tai tulossa. Muutenkin viranomaisyhteistyö toimi aika hyvin, vaikka kyseessä oli kaikille uusi ja vaikea asia, Syrjälä toteaa.

Osa Vattenfallin käytänteistä säilyy myös koronan jälkeen

Vattenfall Oy*:n projektipäällikkö Toma Karkkulainen tiivistää koronatoimien onnistumisen työmailla yhteen sanaan: viestintään.

– Työmaalla tärkeintä ovat selkeät ohjeistukset ja niiden noudattaminen ja erityisesti se, että kaikille menee tieto perille.

Paikan päällä tehtävässä rakennustyössä kaikkien koronarajoitusten huomioiminen ja suurten muutosten tekeminen havaittiin Karkkulaisen mukaan vaikeaksi.

– Turvavälien noudattaminen on ollut haasteellista ja ajoittain jopa mahdotonta. Porukka on koko ajan samassa ryppäässä, mikä on hankalaa. Toisaalta työ on lähes täysin ulkona tapahtuvaa, joten riskit ovat pienemmät. Työmailla ei ole myöskään juurikaan ulkopuolisia kävijöitä, ja sitä kautta kontakteja oli vähänlaisesti, Karkkulainen listaa.

Normaaleihin toimintaohjeisiin lisättiin Vattenfallin työmailla käsienpesun ja desinfioinnin huomiointi. Turhia kokoontumisia vältettiin tai ne toteutettiin pienemmillä kokoonpanoilla ja etänä. Asioita hoidettiin mahdollisimman paljon puhelimella ja julkisia ruokaravintoloita suositeltiin välttelemään. Maskin käytöstä työntekijät saivat päättää oman harkintansa mukaan.

Vattenfallin työmailla suomalaiset asentajat olivat koko poikkeusajan töissä, mutta ulkomainen työvoima oli osan ajasta kotimaissaan rajojen sulkeuduttua.

– He pääsivät takaisin Suomeen muutaman viikon tauon jälkeen. Saimme onneksi paikallisia työntekijöitä tilalle, joten työt eivät seisahtuneet, Karkkulainen kertoo.

Vuorotyö käyttöön tarvittaessa

Karkkulainen toteaa, että monet käyttöön otetuista käytänteistä tulevat jäämään osittain käyttöön myös koronan jälkeen. Karkkulainen uskoo, että esimerkiksi toimihenkilöiden etäpalaverit lisääntyvät myös poikkeustilan ulkopuolella.

Varautuminen vuoroissa työskentelyyn huomioidaan myös jatkossa.

– Työmailla on varauduttava siihen, että jos yksi sairastuu, kaikki laitetaan karanteeniin. Koska meillä on tällä hetkellä työmailla hyvin pieniä porukoita, emme pysty tekemään työtä kahdessa vuorossa. Isommilla työmailla siihen todennäköisesti pyrittäisiin, jotta työt jatkuisivat, vaikka toinen vuoro joutuisikin karanteeniin. Kahdessa vuorossa kohtaamiset vähentyisivät ja jatko pystyttäisiin turvaamaan, Karkkulainen kaavailee.

* Vattenfall Oy:n voimajohtoliiketoiminta siirtyi elokuun alusta TMV Line Oy:lle, jossa Toma Karkkulainen nykyään työskentelee projektipäällikkönä.