Työmaan turvallisuus on yhteispeliä, jota toteuttavat kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt.
”Turvallisuus on moninainen kokonaisuus. Siihen kuuluu myös prosessin kehittäminen niin, että turvallisuushuomiot tulee dokumentoitua ja työohjeita voidaan päivittää tarpeen mukaan”, sanoo työmaapäällikkö Erik Sappinen Enersense PN Oy:stä, joka urakoi Fingridin Framnäsin sähköasematyömaalla.
Hän painottaa, että turvallisuus alkaa aina huolellisella suunnittelulla.
”Ihan ensimmäisenä suunnitellaan työ, jota ollaan tekemässä. Suuri osa töistä on ennestään tuttuja, mutta niidenkin työohjeita päivitetään sitä mukaa, kun tunnistetaan uusia riskejä”, Sappinen toteaa.
Vaikka työ olisikin entuudestaan tuttu, työmailla tehdään töitä uudenlaisissa ympäristöissä. Tekemiseen ei välttämättä ole vielä valmista pohjaa, vaan työsuunnitelma on tehtävä alusta asti.
”Kun tehtävä on selvillä, mietitään mahdolliset riskit ja millaiset edellytykset on tehdä työt turvallisesti.”
Fingrid käynnisti syyskuun alussa Kolmiloikka kohti nollaa -työturvallisuuskampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoisuutta työturvallisuudesta.
”Kampanjat kannustavat työntekijöitä tekemään yhä enemmän työn riskien arviointeja ja turvallisuushavaintoja sekä pitämään turvallisuutta parantavaa vireystilaa yllä päivittäisessä työssä.”
Suunnittele, arvioi ja mieti
Kolmiloikka kohti nollaa -kampanjan aikana työmaiden on mahdollista hyödyntää turvavarttimateriaaleja ja sähköisiä kampanjajulisteita tärkeistä turvallisuusaiheista.
Näiden lisäksi joka kuukausi julkaistaan tehtävä, jonka suorittaja osallistuu erilliseen arvontaan. Kampanja alkoi syyskuussa korostamalla sitä, kuinka kaikessa tekemisessä ennalta tehty huolellinen suunnittelu, riskien arviointi ja miettiminen ennen toimintaa luovat turvallista työmaata.
Sappinen kertoo, että suunnitelmat käydään aina työryhmän kanssa läpi kaikessa rauhassa. Senkin jälkeen, vielä ennen työn aloittamista, tilannetta arvioidaan työkohteessa ja turvallisen tekemisen arviointia tehdään töiden edetessä.
”Riskien arviointi on jatkuva prosessi. Kun miettii ennen kuin toimii, ehtii huomaamaan mahdollisia riskejä, ennen kuin sattuu”, Sappinen painottaa.
Hän on huomannut, että työmailla jutellaan turvallisuusasioista yhä enemmän aivan rutiininomaisesti, mikä on hyvä merkki turvallisuustietoisuuden lisääntymisestä.
”Töiden lomassa höpötellään, että liittyykö työvaiheeseen riskejä ja niin edelleen”, Sappinen kertoo tyytyväisenä.
Huomioi vaaratekijät, kuten työ korkealla
Lokakuun alusta Fingridin turvallisuuskampanjassa muistuteltiin vaaratekijöiden tunnistamisesta, riskien arvioinnista ja niiden hallinnasta.
Sappinen kertoo, että vaikka sähköasematyö maiden ympäristöt pysyvät melko samanlaisina maan tasalla, korkealla tehtävät työt ja niiden vaatimat nostot aiheuttavat riskejä: yläilmoissa työympäristö voi muuttua esimerkiksi tuulen vaikutuksesta.
Siksi haastavat nostot arvioidaan aina erikseen ja varmistellaan, onko ympärillä jännitteisiä osia ja mikä on työpisteen etäisyys niihin. Suunnitelmissa pohditaan myös, millaisia maadoituksia tarvitaan – myös nostokoneiden maadoitukset pitää suunnitella.
”Maaperä on yksi tärkeä nostoissa huomioitava asia, jotta maa kantaa varmasti eikä nostokori tai nostin ala liikkua hallitsemattomasti. Myös taakkojen painot ja oikean nostovälineen valitseminen kuuluvat turvallisuusarviointiin.”
Työtä jännitteiden lähellä
Sähköturvallisuus nousi Fingridin turvallisuuskampanjan kärjeksi marraskuusta eteenpäin. Se onkin voimajohto- ja sähköasematyömaiden keskeisiä pohdinnan aiheita.
Framnäsin sähköaseman työmaalla urakoidaan 110 kV -linjan vieressä. Monien nostotöiden ajaksi johtoon pitää tehdä riittävät jälleenkytkentöjen poistot, ja se tehdään Fingridin kantaverkkokeskuksessa työmaan ilmoituksen perusteella.
”Ennen työn aloittamista soitamme kantaverkkokeskukseen ja ilmoitamme, että työ on alkamassa ja vaatii jälleenkytkentöjen poistoja”, Sappinen selittää.
Työn päätyttyä työmaalta soitetaan uudelleen kantaverkkokeskukseen ja kerrotaan, että työt on lopetettu ja jälleenkytkennät voidaan palauttaa.
Turvallisimmat työmaat palkitaan
Kolmiloikka kohti nollaa -kampanjan aikana palkitaan kolme eniten työn riskien arviointeja, turvavartteja ja turvallisuushavaintoja tehnyttä työmaata suhteutettuna tehtyihin työtunteihin. Näitä seurataan tarkoitukseen erikseen tehdyn mittarin avulla.
Samalla kannustetaan työmaan henkilöstöä käyttämään Quentic-sovellusta, jolla turvallisuushavaintoja tai työn riskien arviointeja voi tehdä helposti työkohteessa omalla kännykällä. Myös kuvia voi liittää mukaan.
”Kisassa pärjääminen – eli työmaan turvallisuuden parantaminen – vaatii ainoastaan jatkuvaa turvallisuuden huomiointia ja vähän viitseliäisyyttä ilmoittaa havainnosta”, Sappinen kannustaa.
”Alussa dokumentointi voi tuntua kankealta, mutta kun siihen tottuu, havaintoja tulee kirjattua jatkuvasti.”
Turvallisuushavaintojen ansiosta työohjeet saadaan hiottua yhä tarkemmiksi ja vaaratekijöitä on helpompi tunnistaa. Riskien hallinnassa dokumentointi on erityisen tärkeää: jos riskin tunnistaa, se pitää dokumentoida, jotta tapaturmia ei pääse tapahtumaan jatkossakaan.
”Kaikkein huonoin tapa tunnistaa vaaratekijä on vasta sen jälkeen, kun jotain on sattunut.”
