Suomalaiset ovat varautuneet häiriötilanteisiin hyvin eri tavoin. Maalla asuvilla ihmisillä, mökkeilijöillä tai vaikka karavaanareilla on usein käytössään kosolti varusteita ja osaamista sähköttömään elämiseen.
Myös partiolaiset pystyvät toimimaan häiriötilanteissa, sillä he oppivat tärkeitä varautumistaitoja jo sudenpentuiässä: esimerkiksi selviäminen ilman sähköä ja juoksevaa vettä sekä ensiaputaitojen harjoittelu kuuluvat luontevasti viikoittaiseen partiotoimintaan, vaikka niitä ei opetellakaan varta vasten häiriötilanteiden varalle.
”Perusretkeilyvarusteet, kuten retkikeitin, tulentekovälineet ja makuupussi, antavat hyviä valmiuksia pärjätä ilman sähköä ja juoksevaa vettä”.
Jos haluaa itse testata, miten pärjäisi kolme päivää omillaan, voi kokeilla yöpymistä metsässä, ehdottaa partiokasvatuksen asiantuntija Julia Parkko Suomen Partiolaisista.
Partiossa myös opetellaan tekemään ruokaa ilman sähköä ja löytämään pesuvesiä luonnosta – vaikka lumesta sulattamalla. Parkko kannustaa muitakin harjoittelemaan retkikeittimen käyttöä ja muita retkeilyn sekä varautumisen taitoja jo ihan siksikin, että se on mukavaa ja kiinnostavaa.
”Retkikeittimen tai avotulen käyttö ruokaa laittaessa vaatii huolellisuutta, mutta sen oppii kyllä. Jo seitsemänvuotiaat sudenpennut pystyvät pienellä opastuksella käyttämään retkikeitintä”, Parkko kannustaa.
Jos sähköt katkeavat pakkasella eikä kodissa ole varaavia takkoja, tarvitaan nopeasti tehokkaita keinoja pysyä lämpimänä. Se on talvella pitkien sähkökatkojen aikaan tärkein varautumistoimi heti juomaveden saannin turvaamisen jälkeen.
”Kodin kylmenemiseen voi suhtautua samalla tavalla kuin jos olisi pakkasella ulkona teltassa. Päälle laitetaan riittävästi lämmintä vaatetta. Kaikki kerääntyvät yhteen huoneeseen, koska ihmiset lämmittävät toisiaan, ja ottavat mukaan paksuja peittoja”, Parkko vinkkaa.
Pullovettä aina varastossa
Yleisten varautumisohjeiden mukaan kansalaisilla tulisi olla valmiudet pärjätä 72 tuntia ilman viranomaisten tukea siksi, että viranomaiset voisivat keskittyä vikojen korjaamiseen – esimerkiksi kaatuneen sähköverkon nostamiseen.
”Sähkökatkosta ihmisille tulee usein mieleen vain se, että valot sammuvat eikä sähkölaitteita voi käyttää.
Laajamittainen sähkökatko kuitenkin lamauttaa yhteiskuntaa merkittävästi jo muutamassa tunnissa:
esimerkiksi kaupat menevät kiinni, koska maksujärjestelmät eivät toimi”, kuvailee varautumisasiantuntija Sanna Räsänen SPEKistä.
Myös vedentulo loppuisi sähkökatkon aikana, koska vesipumput toimivat sähköllä. Vedenjakelu voi keskeytyä muistakin syistä, ja esimerkiksi Nokian vesikriisissä vuonna 2007 puhtaan veden putkistoon pääsi likavettä.
Vedensaannin turvaaminen onkin tärkein varautumistoimi jokaisessa kotitaloudessa.
”Helppo ja halpa tapa varmistua juomaveden saannista on ostaa kaupasta pullo- tai kanisterivettä. Sitä pitäisi riittää kaksi litraa vuorokaudessa kaikille perheessä, ja myös lemmikeille vettä on varattava. Pullotettu vesi säilyy kaksi vuotta, joten varastoa ei tarvitse uusia turhan usein”, Räsänen neuvoo.
Jos vesiverkon ongelmat jatkuvat pidempään, alueelle voidaan järjestää väliaikainen juomavedenottopiste. Sitä varten kotiin pitää varata pulloveden lisäksi puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita, jotta niihin voi hakea juomavettä – puhtaita siksi, että ilman juoksevaa vettä vaikkapa nuhjuisia mustikkaämpäreitä ei saa puhtaaksi.
Ruokaa, lääkkeitä ja roskapusseja
Ruokaa tulisi riittää kotona vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Ruokavarautuminen ei tarkoita säilykepurkkikätköä kaapin perällä, vaan sitä, että normaalistikin syötävää ruokaa olisi kaapeissa sekä ihmisille että lemmikeille. Se helpottaa arkea myös, jos sairastuu.
Keskeisiä lääkkeitä kannattaa hakea apteekista jo ennen kuin viimeinen suihkaus tai pilleri on otettu.
Säteilyturvakeskus on lisäksi suositellut, että jokaisen kotona pitäisi olla joditabletteja – joita tosin otetaan vasta viranomaisten ohjeiden mukaan. Lisäksi etenkin lapsiperheiden lääkekaappiin tulee varata lääkehiiltä myrkytystapauksien varalle.
Patterilla toimiva radio on tarpeellinen tiedonsaantikanava, sillä internet voi keikahtaa häiriötilanteissa. Myös taskulamppuja pattereineen tarvitaan, kun sähkövalot ovat poissa pelistä.
”Otsalamppu on todella hyvä valonlähde, koska se jättää kädet vapaiksi. Pilkkopimeässä toimiminen on hankalaa, jos toisella kädellä täytyy koko ajan pitää taskulamppua”, Räsänen kertoo.
Sähkökatkon aikana vessanpönttö ja viemäriverkko lakkaavat toimimasta. Yksi tärkeä ja hieman yllättävä varautumisväline onkin roskapussirulla.
”Muovipussin voi virittää wc-istuimen ympärille ja tehdä tarpeensa tavalliseen tapaan pöntöllä. Lopuksi pussi solmitaan kiinni ja heitetään sekajätteisiin”, Räsänen vinkkaa.
Puhelimeen kannattaa ihan saman tien ladata 112 Suomi -sovellus, joka tiedottaa tärkeää ajantasaista tietoa mahdollisista häiriötilanteista, ja apukin löytää tarpeen tullen koordinaattien perusteella paikalle. Kännykkää varten olisi hyvä pitää ladattuja varavirtalähteitä kotona.
