Koestaja tarvitsee ohjelmointitaitoja

Kantaverkon sähköasemien kunnossapito vaatii erilaisia tarkastus-, huolto- ja ennakkotoimenpiteitä. Niissä Fingridin apuna työskentelevät koestajat, joista yksi on helsinkiläinen Valtteri Laine.
Jaa

Omexomin koestaja Valtteri Laine saapuu aamuseitsemältä suojavarustuksissaan Fingridin Vantaan Tammiston sähköasemalle.

Ensin hän katkaisee hallitusti sähköt työn alle otettavasta 110 kilovoltin johtolähdöstä. Sähkönsyöttö korvataan muualta tulevalla sähköllä turvallisuuden ja häiriöttömyyden takaamiseksi. Sitten alkaa varsinainen työ.

Tänään tehtävänä ovat suojalaitteiden takuutestaukset, joilla varmistetaan niiden toimivuus ennen takuuajan umpeutumista. Testaus tapahtuu simuloimalla erilaisia vikatilanteita mittalaitteella.

Työt tehdään nykyisin pitkälti sähköisesti. Laitteet ovat yhä teknisempiä, ja työ sisältää paljon ohjelmointia. Siksi tietokone erilaisine ohjelmistoineen on koestajalle oleellinen työväline.

Tekniikan alan opinnot kiinnostivat, mutta sähköalalle Laine ajautui puolivahingossa päästyään lukion jälkeen lukemaan sähkövoimatekniikkaa Metropolian ammattikorkeakouluun Helsinkiin. Työuransa alussa Laine teki Fingridille projektitöitä, jossa hän oppi tuntemaan järjestelmiä kokonaisuuksina.

”Sähköalalle tulevalle suosittelen ensin tutustumista kokonaiskuvaan eli siihen, minkälaisia järjestelmiä kokonaisuus kaikkinensa pitää sisällään. On tärkeää tietää, miten niiden kuuluu toimia ennen kuin pystyy ymmärtämään, miksi ne toimivat väärin.”

Ohjelmointia ja ongelmanratkaisua

Aikoinaan releet olivat sähkömekaanisia, mutta nykyisin ne perustuvat mikroprosessoritekniikkaan ja sisältävät piirikortteja. Koestajan työssä tarvitaankin vahvaa tietotekniikan hallintaa ja ohjelmointitaitoja.

”Teemme kaikenlaista logiikkaa releen sisään, mutta ohjelmointi on paljon yksinkertaisempaa kuin mitä koodarit tekevät. Jonkun verran suunnittelen sähköpiirikaavioita ja teen pieniä muutoksia itsekin. Varsinaiset suunnittelijat ovat kuitenkin erikseen.”

Koestajan työssä niin kunnossapidossa kuin käyttöönotossakin vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, mikä sopii hyvin Laineelle. Haasteet tuovat mielenkiintoa työhön.

”Eri asiakkaat käyttävät eri valmistajien laitteita. Niinpä ohjekirjoja on tullut luettua moneen kertaan.”

Työ koestajana vaatii myös ymmärrystä sähkötöistä ja työturvallisuudesta, koska kenttä­työt tehdään sähköasemilla paikan päällä. Sen sijaan pohjustavaa työtä tai raportteja voi kirjoittaa myös etänä.

”Koestajan työ vaatii ongelmanratkaisutaitoja ja halua oppia uutta jatkuvasti. Ne ovat ammattini parhaita puolia”, kertoo Valtteri Laine Omexomilta.

Oikealla alalla

Valtteri Laine kertoo viihtyvänsä koestajana hyvin. Työnsä parhaimmiksi puoliksi hän listaa ongelmanratkaisun lisäksi jatkuvan uuden oppimisen ja työn vaihtelevuuden. Työporukka on myös mukava.

”Alalla työskentelee samanhenkistä väkeä. Autamme tarvittaessa vaikka kilpailijaa”, Laine paljastaa.

Myös palkkaa hän pitää hyvänä. Vaikka osaajien pieni määrä pitää tilipussin hyvällä tasolla, sillä on kääntöpuolensa: koska taitajia ei ole riittä­västi, työkuorma saattaa ajoittain kasvaa suureksi.

Laine pyrkii siihen, että työpäivät pysyisivät kahdeksan tunnin mittaisina. Hänet kuitenkin hälytetään välillä myös vikatilanteita korjaamaan.

Jos kyseessä on vian aiheuttama sähkökatko tai sähkökatkon vaativa työ, kotiin ei lähdetä, ennen kuin vika on saatu korjattua ja sähköt palautettua.

Sattuuko joskus niin, että sähkömies katkaisee sähköt erehdyksessä?

”On niitä, jotka ovat saaneet tai tulevat saamaan sähköt pois vahingossa. Täytyy muistaa, että ihmiset näitä töitä tekevät. Jos sähkö hetkellisesti katoaa, ne saadaan takaisin. Usein se suurin kolaus tulee omalle ammattiylpeydelle.”

Kun testilaitteella on simuloitu erilaisia vikatilanteita riittävästi, Laine palauttaa 110 kilovoltin verkon käyttötilanteen normaaliksi ja pakkaa tavaransa. On aika jatkaa testauksia seuraavassa kohteessa.

Toisiojärjestelmillä pidetään verkko automaattisesti pystyssä

Toisiokunnossapidossa pidetään kantaverkon suojaus-, ohjaus- ja automaatiojärjestelmät kunnossa. Tämän varmistaminen vaatii erilaisia tarkastuksia, päivityksiä ja huoltoja, joissa Fingridin yhteistyökumppanina toimii Omexom.

Käytännössä toisiojärjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joilla valvotaan ja ohjataan kantaverkkoa etänä. Fingridissä toisiojärjestelmien parissa työskentelee reilut 30 henkilöä. Valtaosa vianselvityksistä aloitetaan etänä Fingridin toisiojärjestelmävarallaolijan toimesta.

”Arviolta noin neljäsosa havaituista vikaepäilyistä vaatii fyysisiä tarkastuksia asemilla. Näissä tapauksissa otamme selvityksiin mukaan Omexomin. Suurin osa toimittajilta tilattavista töistä on kuitenkin ennakoivia tarkastuksia ja pienimuotoisia muutostöitä”, kertoo kunnonhallintapäällikkö Jukka Kotisaari Fingridistä.

Kantaverkon toisiokunnossapito on jaettu kolmeen alueeseen: Pohjois-, Keski- ja Etelä-Suomeen.

Uusia osaajia

Antti Vainionpää Omexomilta kertoo, että yrityksellä on noin 30 koestajaa. Näistä Fingridille töitä tekee noin puolet. Koestajilla on oltava ammattikorkeakoulututkinto tai yliopisto-opintoja takanaan.

”Heiltä vaaditaan yhä monipuolisempia taitoja sähköverkon muuttuessa kohti puhtaampaa energiajärjestelmää. Perinteinen suojauslaitteiden testaaminen ei enää riitä, vaan koestajien on ymmärrettävä kokonaisjärjestelmät laaja-alaisesti.”

Vainionpää korostaa myös suunnittelu-, automaatio- ja suojaustaitoja. Vähistä osaajista on markkinoilla kova kysyntä.

”Rakensimme Vantaalle toisiojärjestelmien koulutuskeskuksen, joka valmistui tammikuussa. Tarkoituksemme on saada uusia tekijöitä alalle ja kouluttaa koestajia, joilla olisi myös automaatio- ja suunnittelutaitoja. Puhumme toisiojärjestelmien monitalenteista.”

Omexom Institute Finland Secondary Systems Training Center keskittyy sähköasemiin ja erityisesti toisiojärjestelmien suojaukseen, automaatioon, toisiosuunnitteluun sekä digitaalisiin sähköasemiin.

No results found.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös