Kunnossapito sähköasemilla ja voimajohdoilla on vaativaa työtä, jossa palvelutoimittajien henkilöstön taidot punnitaan niin osaamisen kuin työturvallisuuden suhteen. Vaativassa työympäristössä osaaminen ja työturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kun ammattilainen osaa tehtävänsä, niin työt tehdään varmoin ottein ja oikeilla välineillä, jolloin työskentely on turvallista ja lopputulos on laadukas. Jos työntekijällä ei ole riittävää osaamista, on riskinä, että kunnossapitotoimenpide tehdään väärin ja kohteeseen voi jäädä piilevä vika.
Fingridille myönnetty ISO 55001 omaisuuden hallinnan sertifikaatti edellyttää, että tilaajana Fingrid voi todentaa palvelutoimittajien ja niiden henkilöstön pätevyyden tehtäviin.
– Sähköasemien kunnossapidon osalta aloitimme kelpuutusmenettelyn vuonna 2015. Se on osoittautunut hyväksi käytännöksi, jonka toivomme yleistyvän laajemminkin alallamme. Osaaminen ja työturvallisuus ovat meidän kaikkien yhteinen asia, sanoo Fingridin sähköasemien kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen.
Heiskanen uskoo, että kelpuutus voisi tulevaisuudessa olla työturva-, tulityö- tai ensiapukortin kaltainen menettely, jonka avulla voidaan todentaa palvelutoimittajien työntekijöiden pätevyys.
– Voimajohtokunnossapidossa olemme käynnistäneet kelpuutusmenettelyn ja kokeiden pitämisen tänä keväänä. Jo vuosien ajan käytössä ollut voimajohtotarkastajien kelpuutus, tarkastuslisenssi, saa seurakseen muihin kunnossapitotöihin oikeuttavia kelpuutuksia, kertoo Fingridin voimajohtojen kunnossapidosta vastaava kunnonhallintapäällikkö Mikko Jalonen.
Kahden tason osaaminen arvioitavana
Palvelutoimittajien osaaminen todennetaan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Yhtiötason kyvykkyyttä suoriutua kunnossapitotöistä osoittavat huolellisesti laaditut, laadukkaat työohjeet ja suunnitelmat. Kelpuutusmenettelyyn sisältyvien erilaisten moduulikokeiden avulla varmennetaan, että jokaisella työhön osallistuvalla on riittävä ammattipätevyys ja ymmärrys työturvallisuusasioista, kun työskennellään vaativassa työympäristössä.
Tähän mennessä Fingridin kelpuutusmenettelyn moduulikokeita on suorittanut noin 200 henkilöä. Erilaisia suoritettavia moduuleita on 30 kappaletta ja niissä on kaikkiaan noin 500 kysymystä. Moduulit ovat voimassa kolme vuotta kerrallaan, yleensä peruskunnossapitosopimuskauden ajan. Moduulikoe voidaan joutua uusimaan, jos Fingridin puolelta on tullut uusia vaatimuksia tehtäviin tai työntekijän osaamisessa on havaittu puutteita.
Työturvallisuus vahvasti läsnä kelpuutuksissa
– Lähtökohtana töiden aloittamiseen on työturvallisuuden verkkokoulu, jolla varmistetaan työntekijän työturvallisuusasioiden perusosaaminen. Työturvallisuus on vahvasti läsnä myös kelpuutusmenettelyn moduulikokeissa joko suoraan tai välillisesti, Heiskanen sanoo.
– Voimajohdoilla kelpuutusmenettelyn rinnalla työntekijöiden on suoritettava pylvästyöhön liittyen näyttökokeita turvallisesta pylvästyöskentelystä, turvavarusteiden käytöstä, lisätyömaadoittamisesta ja loukkaantuneen alaslaskusta sekä puupylvääseen kiipeämisestä, Jalonen lisää.
Tampereen harjoitusalue mahdollistaa monipuolisen harjoittelun
Fingridin kelpuutusmenettely on käytössä sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapidon lisäksi myös Ruotsiin ja Viroon menevien tasasähköyhteyksien kunnossapidossa.
Fingrid on asteittain ulkoistanut kelpoisuutta todentavien moduulikokeiden järjestämisen Tampereen Aikuiskoulutuskeskukselle (TAKK), jonka kanssa yhteistyö tulee tiivistymään entisestään. Tampereen Nirvan kampukselle rakennetaan parhaillaan uutta TAKKin oppimisympäristöä, jossa sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitoa voidaan harjoitella ensi vuodesta alkaen turvallisessa, jännitteettömässä harjoitusympäristössä.
– TAKKin oppimisympäristöhankkeen tavoitteena on luoda verkonhaltijoille ja verkostoalan urakoitsijoille avoin koulutusalusta, jota voisivat hyödyntää myös ammattioppilaitosten opiskelijat. Oppimisympäristö lisää varmasti alan houkuttavuutta myös opiskelijoiden parissa, kun on mahdollisuus päästä tutustumaan aidon oloisessa harjoitusympäristössä sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitotehtäviin, Heiskanen sanoo.
– Tampereen harjoitusalue tuo myös uuden mahdollisuuden voimajohdoilla työskentelyyn vaadittavien näyttökokeiden suorittamiseen ja itse työn harjoitteluun, Jalonen arvioi.
