Kasvustonkäsittely lisää voimajohtoalueen turvallisuutta

Ylipitkän puuston raivaaminen voimajohtojen läheltä vähentää sähkökatkoja ja parantaa turvallisuutta. Matalana pidettävälle alueelle voi löytyä uudenlaista taloudellista käyttöä tai sen avulla voi lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Jaa

Pirkanmaalla Lions Club Kangasala/Roine on solminut Fingridin kanssa sopimuksen voimajohtoaukean raivaamisesta.

”Käymme alueella viitisen kertaa vuodessa. Parturoimme aluetta raivaussahoilla ja saamme samalla mukavasti hyötyliikuntaa. Tärkeää on myös sosiaalinen puoli: vaihdamme kuulumisia ja talkoiden lopuksi paistamme makkaraa”, klubin yhteyshenkilö Tapio Niemi kuvailee.

”Maanomistajan luvalla Lions Club Kangasala/Roineen porukkamme saa kerätä voimajohtoaukealta joulukuusia”, kertoo yhteyshenkilö Tapio Niemi.

Maanomistaja on antanut yhdistykselle luvan kerätä alueelta joulukuusia.

”Maanomistaja tukee tällä tavalla hienosti hyväntekeväisyyttä. Myymme vuosittain 13,5 hehtaarin suuruiselta alueelta 40–50 kuusta. Saamme niistä varoja koululaisten stipendeihin ja yhdessä seurakunnan kanssa järjestämäämme ruoka-apua varten.”

Klubilaiset ovat istuttaneet kokeilumielessä alueelle kuusentaimia tulevia jouluja varten.

”On mielenkiintoista opetella joulukuusen kasvatusta ihan alusta lähtien, esimerkiksi sitä, miten kuusia olisi hyvä muotoilla”, Niemi kertoo.

Johtoalueet hyötykäyttöön

Myös Fingridin kunnonhallintapäällikkö Tero Ojarinta rohkaisee maanomistajia etsimään johtoalueille uudenlaista hyötykäyttöä.

”Matalalla pidettävällä alueella voi tosiaan kasvattaa vaikka joulukuusia tai muita luonnontuotteita tai sillä voi laiduntaa karjaa, joka huolehtii samalla maiseman hoitamisesta. Aukealle voi luoda myös paahteisen niityn eli elinympäristön, joka on harvinaistunut muualla luonnossa. Alueet soveltuvat myös esimerkiksi riistapelloiksi tai niille voi perustaa kosteikon.”

Fingrid on koonnut ideakortteja, joista löytyy vinkkejä, miten johtoalueita voi hyödyntää taloudellisesti tai miten niiden avulla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.

”Muun muassa joulukuusten kasvatus on hyvä tapa hyödyntää johtoalueita”, vinkkaa kunnonhallintapäällikkö Tero Ojarinta Fingridistä (vas.). ”Raivaustyöt ovat mukavaa hyötyliikuntaa”, toteavat Timo Jokinen ja Tapio Niemi Lions Club Kangasala/Roineesta.

Turvallisuus paranee

Fingridin voimajohtojen alla olevat johtoaukeat raivataan mekaanisesti keskimäärin viiden vuoden välein.

”Sähkökatkoja auttaa vähentämään se, että aukeilla ei kasva liian korkeaa, voimajohtoihin ylettyvää puustoa. Matala kasvusto parantaa alueen huollettavuutta. Tärkeää on, että samalla muukin sähköturvallisuus paranee ja esimerkiksi tulipalojen riski pienenee.”

Raivaukset tehdään valikoivasti niin, että aukeille voidaan jättää vaikkapa matalakasvuisia puita ja pensaita.

Puunmyynnin monta mallia

Voimajohtoalueella varsinaisen johtoaukean kummallakin puolella on kymmenen metrin levyinen reunavyöhyke. Näillä tehdään käsittelyhakkuu keskimäärin 10–25 vuoden välein.

”Puiden korkeus saa olla reunavyöhykkeen etureunassa enintään 10 ja takareunassa 20 metriä.”

Reunavyöhykkeillä tehtiin vielä 1980- ja 1990-luvuilla paljon helikopterihakkuita, joissa puiden latvat katkottiin. Nykyään yleisintä on puuston kokonaisvaltainen käsittely hakkuukoneilla.

”Maanomistaja voi antaa meidän esimerkiksi hakata kaiken ainespuun ja osallistua sitten järjestämäämme puukauppaan, jolloin hän saa puista tienvarsihinnan. Lunastusoikeus antaa meille tietenkin oikeuden vain kaataa liian pitkäksi kasvaneet puut. Maanomistaja voi järjestää myös itse puiden myynnin haluamallaan tavalla”, Ojarinta vinkkaa.

Alueella työskentely vaatii tarkkuutta

Maanomistaja saa luonnollisesti kaataa puita omilla maillaan myös itse. Reunavyöhykkeellä työskentely vaatii kuitenkin erityistä ammattitaitoa ja varovaisuutta. Puut pitää esimerkiksi aina kaataa poispäin johdoista.

Kun alueella liikutaan työkoneella, voimajohtojen pylväitä ja niiden haruksia on syytä varoa – samoin kuin tietenkin itse johtoja.

”Turvallisuussyistä, jotta työkoneen nostinlaite ei osuisi vahingossa johtoon, puutavaraa ei saa varastoida voimajohdon alle. Sivusuuntaan mitattuna etäisyyden lähimpään virtajohtimeen pitäisi olla vähintään 10 metriä”, Ojarinta muistuttaa.

Uusi kasvusto kannattaa suunnitella huolellisesti

Myös esimerkiksi reunavyöhykkeiden taimikon hoitamisessa on omat niksinsä. Keskeisenä ideana on välttää, että alueella kasvaisi korkeita ja kovin kapeita puita.

”Suurjännitejohtojen reunametsien hoitoon on olemassa oma metsänhoitokortti. Mietinnässä on myös, miten kokonaisvaltaisen käsittelyn jälkeen reunametsiä olisi kestävä tapa hoitaa.”, Ojarinta kertoo.

Voimajohdot on rakennettu alun perin etäälle rakennuksista, mutta vuosien varrella asutusta on levittäytynyt jonkin verran myös niiden läheisyyteen. Piha-alueiden kasvuston käsittely on erityisen tärkeää asukkaiden turvallisuuden takia.

”Myös puutarha- tai pihaistutuksissa kannattaa huomioida tällöin kasvuston tuleva korkeus. Jos alueelle valitsee matalakasvuisia puita ja pensaita, niin raivaustarve voidaan välttää jopa kokonaan.”

Lue lisää johtoaukeiden hyötykäytöstä ideakorteista.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös