Verkkosuunnittelun avulla Fingrid varautuu tulevaisuuteen, jossa ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää suurta sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvua.
”Varautuminen kasvuun merkitsee myös sen mahdollistamista. Suomeen ei tulisi isoja, puhdasta sähköä hyödyntäviä teollisia investointeja, jos sähköverkkomme ei osaltaan tarjoaisi niille edellytyksiä”, taustoittaa Fingridin strategisen verkkosuunnitteluyksikön päällikkö Mikko Heikkilä.
Mikäli kaikki Fingridin asiakkaiden kanssa alustavasti keskustellut investointisuunnitelmat toteutuisivat, sähkönkäyttö Suomessa yli kaksinkertaistuisi nykyisestä. Se heittää verkkosuunnittelulle ison haasteen laatia suunnitelmia, tehdä valintoja ja hallita epävarmuuksia.
Kolmen kokonaisuuden kärki
Fingridin verkkosuunnittelussa nousee kolme kokonaisuutta ylitse muiden. Ne ovat sähköjärjestelmävisio, ennuste sähkönkäytöstä ja -kulutuksesta sekä kantaverkon kehittämissuunnitelma.
Sähköjärjestelmävisio tarkastelee tulevien vuosikymmenten kehitysskenaarioita ja isoa kuvaa.
”Kahdesti vuodessa päivitettävä Fingridin ennuste sähkönkäytöstä ja -kulutuksesta puolestaan pyrkii konkretisoimaan seuraavan vuosikymmenen kehitystä”, Heikkilä kertoo.
”Kumpikin edellä mainituista sekä uusia liittymiä kaavailevien asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut auttavat meitä laatimaan kantaverkon kehittämissuunnitelman. Se on käytännössä investointiohjelmamme seuraavalle kymmenelle vuodelle.”
Suunnittelutyön tuloksena Fingrid investoi kantaverkkoon vuosittain 300–400 miljoonaa euroa. Seuraavan kymmenen vuoden investointiohjelma yltää noin neljään miljardiin euroon.
Yhä avoimempaa suunnittelua
Verkkosuunnittelun pohjaksi tarvitaan entistä enemmän tietoa ja yhteistyötä. Fingrid onkin lisännyt suunnittelutyön avoimuutta.
”Julkistamme suunnitelmia usein jo valmisteluvaiheessa, jolloin pyydämme asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta niihin kommentteja”, Heikkilä kertoo.
”Palautteen perusteella olemme esimerkiksi lisänneet merituulivoiman osuutta pitkän aikavälin skenaarioissa ja aloittaneet varautumisen merituuli-investointeihin.”
Heikkilän mukaan verkkosuunnittelun avoimuus antaa asiakkaille näkymän niin koko sähköjärjestelmän kehittämiseen kuin alueelliseen verkkosuunnitteluunkin:
”Kumpaankin asiakkaat voivat vaikuttaa.”
Yhdessä ratkaisuja hakemaan
Verkkopalveluyhtiö Elenia palvelee 438 000 asiakasta yli 100 kunnan alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
”Erityisesti uusiutuvan energiantuotannon lisääntymisen takia meillä on paljon kaavailuja, suunnitelmia ja hankkeita niin omaan verkkoomme kuin kantaverkkoon liittymiseenkin. Niissä teemme jopa viikoittaista yhteistyötä Fingridin kanssa”, kertoo Elenian verkkoliiketoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jorma Myllymäki.
”Keskeistä on sovitella yhteen ja aikatauluttaa molempien suunnitelmat niin, ettei kummallekaan osapuolelle tule yllätyksiä.”
Myllymäen mukaan Elenialle on myös tärkeää saada Fingridin näkemys valtakunnallisesta kehityksestä, yhdistäähän Fingridiä ja Eleniaa sama tavoite: tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta.
Sparrausta ja vuoropuhelua
Sähköjärjestelmävisio ja kantaverkon kehittämissuunnitelma ovat keskeisiä työkaluja Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Liitto hyödyntää niiden materiaaleja karttapalveluineen muun muassa maakuntakaavojensa valmisteluissa.
”Hyödyntäminen edellyttää myös molemminpuolista yhteistyötä ja vuoropuhelua, jotka ovat viime vuosina vilkastuneet”, sanoo ympäristöpäällikkö Erika Kylmänen.
”Välitämme Fingridille tietoja esimerkiksi kantaverkon kehittämistarpeista maakunnassamme sekä tuuli- ja aurinkovoiman sekä vetytalouden paikallisista kehityssuunnista ja reunaehdoista.”
Kylmänen kertoo, että virallisella kommenttikierroksella käynyt kantaverkon kehittämissuunnitelma sisältääkin paljon jo heidän antamiaan tietoja.
”Ylipäätään Fingridin visiot ja suunnitelmat ovat ihailtavan analyyttisia. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.”
