Jo nyt on selvää, että sähkömarkkinoita on kehitettävä edelleen eri alueilla ja eri maissa. Lisäksi sähköjärjestelmiä ja sähköverkkoa tulee kehittää, jotta ne selviävät tuotannon fyysisistä muutoksista matkalla kohti täysin hiilineutraalia sähköjärjestelmää.
Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen toteaa, että sähkön tarve tulee olemaan suurta ja muutokset ovat tarpeen.
”Suomessa lisätään noin tuhat megawattia tuulivoimakapasiteettia vuosittain. Parin vuoden sisällä olemme tilanteessa, jossa tuulivoiman tuotantomäärien vuoksi sähköjärjestelmään tarvitaan lisää joustavuutta, erityisesti liittyen siirtojen hallintaan mm. vastakaupan ja tuotannon uudelleenjärjestelyn avulla”, Kaukonen toteaa.
Ennusta oikein!
Fingrid työskentelee luodakseen uusia mahdollisuuksia ja kannustimia, joilla järjestelmän joustavuutta voidaan parantaa. Eräs keskeinen keino on kehittää parempia ennustusjärjestelmiä, joilla voidaan vähentää sään muutoksista johtuvia epätarkkuuksia.
Kaukosen mukaan joustavampien sähkömarkkinoiden luominen edellyttää, että kaikki mahdollinen säätösähkö kulutuksessa ja tuotannossa on saatavilla markkinoilla.
”Haasteena on säästä riippuvaisen toiminnan osalta ennusteiden tarkkuus, mutta uskoisin, että pääsemme niissä riittävälle tasolle. Lisäksi joustomarkkinoille tarvitaan selkeät säännöt, jotta tarvittava joustokapasiteetti saadaan mukaan”, Kaukonen sanoo.
Haasteena on säästä riippuvaisen toiminnan osalta ennusteiden tarkkuus, mutta uskoisin, että pääsemme niissä riittävälle tasolle.
Yhtenäinen Pohjola
Nordic RSC (Regional Security Coordination) on pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteinen toimielin, jonka tavoitteena on tukea kantaverkkoyhtiöitä, jotta varmistetaan huoltovarmuus sähkön osalta sekä maksimoidaan pohjoismaisen sähköverkon käytettävyys sähkömarkkinoilla. Nordic RSC:n johtajan Jens Møller Birkebækin mukaan pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt – kuten Fingrid – ovat tehneet viime vuosina kaksi merkittävää muutosta, jotka muodostuvat todennäköisesti keskeisiksi vastattaessa tulevan sähköistymisen haasteisiin.
”Ensimmäinen näistä on sähköjärjestelmän täydellinen digitalisaatio, joka ulottuu sähköauton lataamisesta koko kysynnän ja tarjonnan tasaamiseen suurjänniteverkon tasolla. Toinen taas on lisääntynyt alueellinen yhteistyö käytön suunnittelussa, sähköjärjestelmän tasapainottamisessa ja markkinoiden kehityksessä”, hän toteaa.
Energiasiirtymä epäonnistuu, jos kantaverkkoyhtiöt eivät tee erittäin läheistä yhteistyötä kahdenvälisesti, alueellisesti ja jopa koko Euroopan tasolla.
Birkebækin mukaan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö on oleellista tämän kannalta:
”Mielestäni energiasiirtymä epäonnistuu tai ainakin tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi, jos kantaverkkoyhtiöt eivät tee erittäin läheistä yhteistyötä kahdenvälisesti, alueellisesti ja jopa koko Euroopan tasolla”, Birkebæk toteaa ja lisää, että pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla jo vuosikymmeniä ja vain tehostaneet sitä viime aikoina.
Avoimuus lisää luottamusta
Nordic RSC on jo itsessään todiste alueellisesta yhteistyöstä ja digitalisaatiosta. Nordic RSC tarjoaa dataan perustuviin päätöksiin pohjautuvaa tukea, jonka avulla pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt voivat optimoida sähköjärjestelmää sekä pitkällä aikavälillä että lähes reaaliaikaisesti.
”Tämän suuri etu on avoimuus, jonka dataan perustuvat päätökset tuottavat. Se synnyttää luottamusta, koska päätösten perusta näkyy kaikille osapuolille ja voidaan tehdä parhaat ratkaisut koko pohjoismaisen yhteiskunnan hyväksi”, toteaa Birkebæk. Hän uskoo, että tällainen avoin ja luottamukseen perustuva yhteistyö kehittyy edelleen tulevina vuosina kaikkialla Euroopassa.
”Viime aikoina on sattunut tapauksia, joissa Manner-Euroopan sähköjärjestelmä on käynyt luhistumisen partaalla puutteellisen tai rajoittuneen alueellisen yhteistyön vuoksi”, hän varoittaa.
Digitalisaatio on vasta alussa
Birkebækin mukaan huomisen haasteiden ratkaiseminen vaatii uusia ratkaisuja, ja tähän vaaditaan innovaatioita sekä alan perinteisiltä että aivan uusilta toimijoilta.
”Olemme nähneet vasta pienen osan digitalisaation hyödyistä omalla sektorillamme. Datan saatavuus parantaa mahdollisuuksia kehittää markkinoilla uusia työkaluja, joilla voidaan tukea sähköistymistä ja energian kulutuksen kasvua ilman infrastruktuurin laajentamista samassa suhteessa”, hän toteaa.
”Olemme nähneet vasta pienen osan digitalisaation hyödyistä omalla sektorillamme.
Toinen haaste on avoimien markkinoiden suojaaminen samalla, kun alueellista yhteistyötä jatketaan. ”Meidän tulee välttää valtiollisia kaupankäynnin rajoituksia myös energiasiirtymän haastavissa vaiheissa tai tilanteissa, joissa sähkön hintoja pidetään liian korkeina.”
Yhtenä rintamana
Kjell Arne Barmsnes on ENTSO-E:n markkinatoimikunnan puheenjohtaja ja hyvin tietoinen energia-alan kohtaamista haasteista. Hän uskoo, että kantaverkkoyhtiöt pyrkivät tosissaan toteuttamaan siirtymää.
”Euroopassa on laadittu merkittäviä parannussuunnitelmia, kuten parannetut markkinamekanismit sekä merituulivoimaverkkojen kaltaiset infrastruktuurin laajennukset, jotka luovat tulevan muutoksen perustan”, hän toteaa.
Näin valtavaan tehtävään vaaditaan leveät hartiat, joten kaikkien on osallistuttava. ”Euroopan sähköistäminen ei onnistu yksin, vaan yhteistyötä tarvitaan kaikilla tasoilla.”
Paremmat markkinat, parempi yhteistyö
Tehokkaampi markkinoiden käyttö, eli siirtyminen 60 minuutin kaupankäyntivälistä 15 minuuttiin, on eräs tärkeistä markkinamekanismien parannuksista.
”Kaupankäyntivälin muutos on edellytys sille, että järjestelmä voidaan tasapainottaa tehokkaammin”, Barmsnes sanoo.
Barmsnesin mukaan jatkuvan sähköistymisen tukemiseksi vaaditaan yhteistyötä alueellisella sekä koko Euroopan tasolla.
Olemme siirtymässä kohti eurooppalaisia ratkaisuja ja eurooppalaista tasapainotusmarkkinaa.
”Olemme siirtymässä kohti eurooppalaisia ratkaisuja ja eurooppalaista tasapainotusmarkkinaa. Tässä alueellinen yhteistyö on edelleen tärkeää, jotta koko Eurooppaa koskevia ratkaisuja voidaan tukea huomioiden alueelliset erityispiirteet.”
Jatkossa tarvitaan uusia ratkaisuja tukemaan odotettavissa olevaa uusiutuvien energialähteiden merkittävää markkinaosuutta. Barmsnes huomauttaa, että tässä suhteessa keskeisiä ovat uudet ja paremmat IT-ratkaisut, jotka tuottavat enemmän ja parempaa dataa.
”Digitalisaatiosta ja myös kyberturvallisuudesta tulee yhä tärkeämpää tässä siirtymässä.”
Yhteistyö vaatii kompromissikykyä
ENTSO-E:n käyttötoimikunnan puheenjohtaja Tahir Kapetanovic on myös erittäin tietoinen aiheesta. Hänen mukaansa kantaverkkoyhtiöt ovat valmiina sähköistymisen haasteisiin ja itse asiassa ratkaisevat monia niistä tälläkin hetkellä.
”Tarvitaan sisäistä yhteistyötä sekä halua kompromisseihin”, hän toteaa. Jos loikka sähköistykseen halutaan tehdä onnistuneesti, ”mikään ei ole niin tärkeää” kuin kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö, hän lisää.
”Siellä täällä näkyy vielä hieman itsekkyyttä ja haluttomuutta sopeuttaa omia tavoitteita yhteisen hyvän nimissä, mutta meillä on erinomaisia esimerkkejä toimivasta ja sulavasta yhteistyöstä, kuten neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön ja myös Manner-Euroopan 29:n kantaverkkoyhtiön ’suurperheen’ vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö”, Kapetanovic toteaa.
”Kantaverkkoyhtiöiden suurin haaste juuri nyt on, että meidän kaikkien tulee täysin sitoutua yhteistyöhön ja toistemme tukemiseen, jotta voimme hallita tätä siirtymää.”
Myös kärsivällisyys on tarpeen, sillä muutos ei tapahdu hetkessä:
”Vaikka uusiutuvat energialähteet kasvavat nopeasti, maakaasu pysyy luultavasti markkinoilla vielä 20–30 vuotta.”
