Fingridin tehtävä on varmistaa Suomen sähköjärjestelmän toiminta ja huolehtia, että kaikkialla Suomessa jokainen kuluttaja, tuotantolaitos tai vaikkapa sairaala saa puhdasta fossiilivapaasti tuotettua sähköä. Kantaverkkoon ovat liittyneet suuret sähköntuottajat, sähköä paljon kuluttavat tehtaat ja sähkön jakeluverkkoyhtiöt.
”Kantaverkko on suomalaisen yhteiskunnan hermosto ja sähköistymisen perusta. Me olemme
kaikkialla riippuvaisia sähköstä”, toteaa valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kantaverkkoa rakennetaan nyt voimakkaasti, koska se mahdollistaa energiajärjestelmän irtautumisen fossiilisista energiamuodoista tarjotessaan uusille sähköntuotantomuodoille, kuten tuuli- ja aurinkovoimalle, väylää siirtyä voimalaitoksista kuluttajille.
Tällä hetkellä Suomen sähköntuotannon hiili jalanjälki on enää kymmenesosa EU:n keskimääräisestä hiilijäljestä. Hyvää työtä on siis tehty, eikä se tapahtunut yhdessä yössä.
”Venäjän hyökkäyssota kiihdytti irtautumista fossiilisista energiantuotantomuodoista, mutta sitä on tehty etupainotteisesti jo ennen sotaakin. Suomeen tulevaa sähköä on korvattu uusiutuvilla sähkön tuotantotavoilla”, kertoo varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri Fingridistä.
Ennakoinnin ansiosta Suomi on pystynyt nostamaan energiantuotannon omavaraisuutta merkittävästi muuhun Eurooppaan verrattuna. Sähköverkon on kasvettava etunenässä, jotta muut sähköjärjestelmän osat voivat kehittyä ja voida hyvin.
”Meillä on nyt paljon tuulivoimaa ja mahdollisuus lisätä aurinkovoimaa sekä biokaasulla tuotettua energiaa, koska on uskallettu tehdä investointeja etukäteen”, Nerg kiittää.
Sähköistyminen vahvistaa kilpailukykyämme
Suomi sähköistyy nyt voimakkaasti, mikä on vahva valttikortti energiamurroksessa. Teollisuudessa on jo vaihdettu fossiiliset polttoaineet puhtaaseen sähköön, jos se vain on ollut mahdollista. Puhdasta sähköä tarvitaan myös yhä enemmän liikenteessä ja kotitalouksissa ympäri Suomen.
Puhdas sähkö vahvistaa Suomen kilpailukykyä, sillä tuotantolaitoksia halutaan perustaa sinne, missä on tarjolla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä.
”Puhdas sähkö vahvistaa Suomen kilpailukykyä, sillä tuotantolaitoksia halutaan perustaa sinne, missä on tarjolla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä”, Kiiveri sanoo.
Fingrid saa nyt paljon liityntäkyselyitä sähkön tuottajilta ja teollisuuslaitoksilta, mikä kertoo sähkön kasvavasta tarpeesta. Sähköä tuotetaan usein kaukana sieltä, missä sitä käytetään, joten siirtoyhteyksiä pitää rakentaa esimerkiksi länsirannikon tuulivoimaloista eteläisen Suomen kasvukeskuksiin.
Kattaakseen kasvavan sähköntarpeen Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan neljän vuoden aikana kaksi miljardia ja seuraavan kymmenen vuoden aikana neljä miljardia euroa. Tälläkin hetkellä on käynnissä tai suunnitteilla noin sata projektia eri puolilla Suomea, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välille rakennettava Aurora Line pohjoisessa, Järvilinjan vahvistaminen Kuopion suunnalla ja Helsingin kaapelin sekä Huittinen–Forssa-voimalinjan rakentaminen Etelä-Suomessa.
Lunastuskorvauksiin muutoksia?
Kantaverkon ja sähköliittymien rakentamiseen tarvitaan maata, joka on Suomessa pääasiassa yksityisten omistuksessa. Fingrid lunastaa käyttöönsä näitä maita ja maksaa lain määräämän lunastuskorvauksen, mutta omistusoikeus pysyy maanomistajalla.
Fingrid ei määrittele korvauksen suuruutta tai voi vaikuttaa siihen, sillä se on kirjattu lunastuslakiin Maanmittauslaitoksen laskentojen perusteella. Tällä hetkellä lainsäätäjät pohtivat, ovatko lunastuslaissa olevat korvaukset oikealla tasolla.
”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee puhdasta energiaa, mutta on myös tärkeää, että maanomistajia kunnioitetaan sekä kuunnellaan ja lunastuksesta maksetaan oikeudenmukainen korvaus”, Nerg painottaa.
Ennen lunastusluvan hakemista Fingrid pyrkii etukäteen saamaan asianosaisilta suostumuksen voimajohtoreitille tarjoamalla ennakkohaltuunottosopimusta. Noin 60–80 prosenttia maanomistajista tekee kyseisen sopimuksen ja heille maksetaan 10–15 prosenttia lisä lunastuskorvauksen päälle.
Lisäksi Fingrid kehittää tällä hetkellä ProAgrian kanssa toimintamallia, jolla maanomistajille kelirikon aikana kulkemisesta aiheutuvien vahinkojen korvaukset saadaan välittömästi maksuun, eikä maanomistajan tarvitse odottaa sen päättymistä.
Valtioneuvoston myöntämä lunastuslupa koskee kaikkia kiinteistöjä riippumatta siitä, onko ennakkohaltuunottosopimusta tehty.
—
Uusia 400 kv -siirtoyhteyksiä 2020-luvulla
Teksti: Keijo Välimaa ja Risto Kuusi, infografiikka: Laura Ylikahri
Sähkön tuotannon ja kulutuksen ennakoidaan kasvavan merkittävästi tällä vuosikymmenellä, mikä edellyttää useita uusia siirtoyhteyksiä rakennettavaksi. Tarvetta on erityisesti uusille pohjois–eteläsuuntaisille yhteyksille.
Syksyllä 2022 valmistui yksi uusista siirtoyhteyksistä, kun käyttöön otettiin 300 kilometriä pitkä Metsälinja Muhoksen Pyhänselästä Petäjävedelle asti. Pitkät siirtoyhteyshankkeet on jaettu useampaan toteutusvaiheeseen ja urakkaan, ja ne valmistuvat vaiheittain. Jokainen siirtoyhteyshanke sisältää voimajohdon rakentamisen lisäksi useita sähköasemaprojekteja. Esimerkiksi Järvilinja-kokonaisuudessa on voimajohdon rakentamisen lisäksi sähköasemaurakoita muun muassa Nuojuankankaalla, Vuolijoella, Iisalmessa, Alapitkässä ja Huutokoskella.
