Päästöttömän sähkön tuotanto kasvaa Suomessa vauhdilla. Tuuli- ja vesivoimalla tuotettu energia on kuitenkin toimitettava luotettavasti pohjoisen tuotantoalueilta etelän kasvukeskuksiin.
Tätä varten kantaverkkoyhtiö Fingrid tekee miljardiluokan investoinnit sähkönsiirtoyhteyksiin.
Nyt suunnitteilla on Järvilinjan vahvistaminen: nykyisen voimajohdon viereen rakennetaan uusi johto Joroisista Pohjois-Savon halki Vaalaan, Oulujärven pohjoispuolelle. 300 kilometrin mittaisen linjan varrelle osuu väistämättä niin luonnolle kuin ihmisillekin arvokkaita kohteita kuvankauniista järvimaisemasta lähtien.
”Näille kohteille aiheutuvien vaikutusten lieventäminen alkaa reittisuunnittelusta. Siksi nykyisen voimajohdon reitiltä poiketaan paikoin esimerkiksi Natura- ja suojelualueilla sekä asutuksen kohdalla”, Fingridin kasvuston käsittelyn erikoisasiantuntija Mikko Nykänen sanoo.
Mahdollisimman vähän haittaa
Lähtökohtana on aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnolle, maanomistajille ja asukkaille.
”Siirtoyhteyden parantaminen edellyttää voimajohtoalueen leventämistä. On kuitenkin paljon keinoja, joiden avulla ilmastotavoitteiden kannalta välttämätön investointi ja sen kunnossapito saadaan sovitettua yhteen ympäristöarvojen kanssa”, Nykänen muistuttaa.
Järvilinjan vahvistamisesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, joka tehdään muistakin merkittävistä infrahankkeista. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima 300-sivuinen raportti selvittää yksityiskohtaisesti hankkeen vaikutuksia.
”Erityisen tarkasti käydään läpi ympäristöarvoiltaan arvokkaat alueet”, Nykänen korostaa.
Tärkeät luontokohteet pyritään kiertämään
Tärkeät luontokohteet pyritään kiertämään, jos reitti kulkee kokonaan uudessa maastossa. Jos taas vanha reitti kulkee suojellulla alueella, kiertäminen voi olla hankalaa.
”Ympäristön kannalta haitta voi olla pienempi, jos olemassa olevaa voimajohtoaluetta levennetään. Vaihtoehtona saattaisi olla suojelualueen kiertäminen, mikä taas rikkoisi yhtenäisiä metsäalueita muualla. Myös pylväisiin ja johtoihin tarvittaisiin enemmän metallia.”
YVA-menettelyyn kuuluu sidosryhmien kuuleminen. Palautteen perusteella johto-osuuden reititystä onkin muutettu, ja esimerkiksi lintuyhdistysten toiveesta lintujen lentoreiteille lisätään voimajohtojen näkyvyyttä parantavia merkintöjä.
Pohjois-Savon ELY-keskus valvoo Järvilinja-hankkeen YVA-menettelyn lainmukaisuutta. Ympäristölakimies Juha Perho sanoo, että valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan uudet voimajohdot tulee sijoittaa pääsääntöisesti ole-massa olevien johtokäytävien yhteyteen.
”Näin vältytään uusien maastokäytävien avaamiselta. Samalla vanhojen linjojen varrella vaikutukset kuitenkin voimistuvat, joten täysin haitatonta sekään ei ole”, Perho toteaa.
Lintualueilla ei rakenneta pesimäaikana
Järvilinja-hanke jatkuu yksityiskohtaisella suunnittelulla, jossa johto-osuuden linjaukset ja voimajohtopylväiden paikat käydään maastossa tarkasti läpi luontoarvoja ja maanomistajien toiveita kunnioittaen.
Rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2023–2026. Mikko Nykäsen mukaan myös silloin ympäristölle aiheutuva haitta pyritään pyritään minimoimaan monin tavoin. Esimerkiksi arvokkailla lintualueilla ei tehdä töitä pesimäaikana.
Ympäristöasioista pidetään huolta voimajohdon koko pitkän elinkaaren ajan, kun esimerkiksi sähkösiirtoa ja turvallisuutta vaarantavaa puustoa on poistettava reitin varrelta. Tämä varmistetaan urakoitsijoiden ohjeistuksella.
Pörriäishotellit vetävät asukkaita
– Hyönteisille tarkoitetut keinopesät ovat yksi tapa edistää luonnon monimuotoisuutta.
– Fingrid asensi viime kesänä Kouvolan seudulla voimajohtopylväisiin noin 60 pörriäishotellia, joihin houkuteltiin monille kasveille elintärkeitä pölyttäjiä.
– Kokeilu oli onnistunut. Hyönteishotellien ympärillä kasvavat vadelmat ja horsmat vetivät paikalle runsain määrin kimalaisia ja mehiläisiä.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien HS Ideat -liitteessä 22. maaliskuuta 2022.
