Kantaverkon arvo? Suomen sähkönsiirtoverkkoon kuuluu 14 300 kilometriä voimajohtoa ja 120 sähköasemaa. Fingrid investoi verkkoon 2 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Uudisrakentamisen lisäksi tärkeää on myös verkon huolto ja kunnossapito.

– Kantaverkon arvo Fingridin taseessa on 1,7 miljardia euroa, mutta sen uushankinta-arvo olisi paljon suurempi, jopa 5 miljardia euroa. Digitaalinen kunnonvalvonta auttaa kohdistamaan ja ennakoimaan huoltotoimet mahdollisimman tehokkaasti, kertoo Finfridin johtaja Timo Kiiveri.

Myös verkon käyttöön liittyvä data on yksi Fingridin omaisuuslaji. Omaisuuden hallintaa on digitalisoitu askel kerrallaan:

• 2017: yhtiötason data-arkisto
• 2018: tiedon laatu kuntoon
• 2019: IoT-konsepti: sensorit ja alusta
• 2020: arvonluonti IoT-datan avulla
• 2021–: keinoäly, uudet kunnossapitokonseptit, autonomiset päätökset

Visio vuodelle 2025 on autonominen kunnossapito: järjestelmä itse viestittää tekoälyn tukemana, milloin pitää ryhtyä ennakoiviin huoltotoimiin.

Missä mennään nyt: Noin puoleen kymmeneen sähköasemaan on asennettu tarvittavat anturit vuoden 2016 jälkeen. Asennukset jatkuvat kymmenen aseman vuosivauhtia.

– Huoltokohteita on kolmenlaisia. Talotekniikkaan liittyvät asennukset ovat pisimmällä, sähköisiin ja mekaanisiin vikoihin liittyvät asennukset etenevät hitaammin, sanoo Kiiveri.

Digitaalinen kunnonvalvonta koostuu monista palasista. Järjestelmä ei toimi, jolleivät kaikki palaset toimi:

• fyysinen anturi mittaa esimerkiksi sähköisiä suureita, ääntä, värähtelyä tai osittaispurkausta
• data siirtyy tietoliikenneverkossa, nykyisin pääosin 4G verkon yli, myöhemmin ehkä myös 5G-verkossa
• data analysoidaan pilvipalveluissa
•  järjestelmä voi käyttää tarveperusteisesti myös reunalaskentaa, eli data prosessoidaan mahdollisimman lähellä keräyspaikkaa
• käyttäjäliittymän avulla saatu data integroidaan muuhun omaisuusdataan

Digitaalinen kunnonvalvonta tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille

Ennakoiva ote kunnossapitoon säästää Fingridin kustannuksia ja parantaa järjestelmän turvallisuutta, sanoo Timo Kiiveri.

– Useita isoja muuntajavikoja on onnistuttu etukäteen ottamaan huomioon, koska data on antanut ennakkotietoa siitä, että jotakin tapahtuu. Tiedetään, että yhdenkin tällaisen muuntajarikon estäminen voi tuottaa suorat tai välilliset säästöt, jotka kattavat vuosien investoinnit järjestelmään.

Pari vuotta sitten tapahtui vakava häiriö Olkiluodon sähköasemalla ydinvoimalan lähistöllä, virtamuuntajaräjähdys, joka esti sähkönsiirron molemmista ydinvoimayksiköistä kantaverkkoon.

– Jos nyt näemme etukäteen, että jotkin indikaattorit kyseisestä virtamuuntajasta lähtevät loikalle, voimme ehtiä hätiin ja estämme tällaiset tilanteet.

Fingrid käyttää kantaverkon huollossa ja ylläpidossa laajaa kumppanijoukkoa. Siihen on aiemmin kuulunut lähinnä suuria vakiintuneita yrityksiä kuten Enersense, Eltel ja Omexom. Digiaika on tuonut mukaan uudenlaisia kumppaniyrityksiä ja uusia vaatimuksia vanhoille kumppaneille.

– Fyysisen raudan lisäksi pitää ymmärtää uutta teknologiaa. Monet perinteisistä kumppaneistamme ovatkin ottaneet uuden osaamisen toimintansa ytimeen ja he kouluttavat myös toisiaan. Me viemme näin alaa eteenpäin.

Myös uudenlaisia pienempiä yrityksiä on tullut mukaan yhteistyöverkostoon, esimerkiksi:

• Haltian, joka tarjoaa teollisen internetin laitteita, ohjelmistoja ja tuotesuunnittelua
• Solita, teknologia-, strategia- ja designyritys
• IonSign, joka on erikoistunut sulautettuun elektroniikkaan ja etähallintaan

Uusille kumppaneilleen Fingrid on pitänyt hackathlon-työpajoja, joissa on ratkottu digitaalisuuteen liittyviä ongelmia. Se tarjoaa myös datansa käyttöön avoimien data-alustojen kautta.

– Isot yritykset eivät aina ole kaikkein ketterimpiä kumppaneita. Uudesta joukosta on löytynyt huikeaa osaamista.

Artikkeli on julkaistu MustRead Energy -uutiskirjeessä 16.12.2020