”Tehtävääni lähden hyvin motivoituneena”, sanoo Fingridin hallituksen uusi puheenjohtaja DI, eMBA Hannu Linna.
Energia-alaa ja Fingridin toimintaa hän kertoo seuranneensa vuosien mittaan niin sähköntuottajan, jakeluyhtiön kuin teollisuudenkin näkökulmasta, viimeksi Vaasan Sähkön toimitusjohtajana, EVP Energia Oy:n, Voimapiha Oy:n ja VAPO Oy:n hallitusten jäsenenä.
Fingridin näkökulma on tullut tutuksi Fingridin neuvottelukunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2005–2010 sekä Fingridin hallituksen jäsenenä kahdella edellisellä hallituskaudella.
Kilpailukyvyn edistäjä
”Kantaverkko on aivan keskeinen infrastruktuuri modernissa yhteiskunnassa ja sen rooli on digitalisoitumisen myötä tullut aina vain tärkeämmäksi”, Linna toteaa.
Fingrid voi Linnan mukaan edistää Suomen kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Keskeiset tekijät sille ovat, että teollisuus saa laadullisesti mahdollisimman katkotonta ja hintakilpailukykyistä sähköä.
Lisäksi pelisääntöjen on oltava selkeät ja syrjimättömät. Silloin Fingrid organisaationa on tunnustettu osaamisestaan, haluttu kumppani ja kantaverkko oleellinen kilpailutekijä koko Suomelle.
”Näissä tekijöissä Fingrid on ehdottomasti jo hyvässä asemassa”, Linna sanoo.
”Kansainvälisesti Fingrid kestää vertailun.”
”Kansainvälisesti Fingrid kestää vertailun, ja palaute niiltä suuryhtiöiltä, jotka ovat perustaneet tuotantoyksiköitä Suomeen, on rohkaisevaa.”
Kantaverkon vastaanottokyky
Tehtävien tärkeysjärjestyksessä ei uudella puheenjohtajalla ole pohdittavaa. Ne on asettanut Ukrainan sota.
”Niiden asioiden varmistaminen, että kaikki on sodan suhteen ajateltu mahdollisimman tarkasti, nousee nyt ensisijaiseksi.”
Mielenkiintoisena Linna pitää kahta erilaista ajuria, eli ilmastonmuutosta ja Ukrainan sotaa, jotka hankkeita ajavat.
Ilmastonmuutosta vastaan tavoite on rakentaa päästötöntä tuotantoa. Ukrainan kriisi on puolestaan konkretisoinut fossiilipolttoaineiden haavoittuvuuden. Toisistaan täysin riippumattomat tekijät johtavat samaan toteutukseen, eli tuulivoimahankkeisiin.
”Kantaverkon osalta se tarkoittaa sitä, että täytyy olla kyky ottaa näitä hankkeita vastaan. Voi kyllä tulla tilanteita, joissa vastaanottokyky saattaa olla rajoittunut. Kyseessä ei silloin ole Fingridin tahtotila, vaan fysiikan lait.”
Visio, johon pitäisi pyrkiä, on kyetä investoimaan niin paljon, että kantaverkko rajoittaisi mahdollisimman harvoin ja jos se rajoittaa, niin mahdollisimman vähän.
Kantaverkon Linna näkee mahdollistajana, markkinoilla syntyvän kehityksen nopeuttajana.
Uustuotanto vaatii investointeja
Tulevaisuuden hahmotelmissa Linna katsoo investointiohjelmasta selviämisen olevan aikamoinen haaste.
”Uuden tuotannon rakentaminen johtaa aina investointeihin myös kantaverkossa. Samanaikaisesti on huolehdittava verkon stabiliteetin ylläpitämisestä, onhan sähkön tuotanto paljolti säistä kiinni. Olen myös odotellut tuottajilta nopeasti käynnistyvää tuotantoa koskevia investointiuutisia.”
Linna muistuttaa, että verkko-omaisuus kattaa kymmeniä vuosia.
”Täytyy olla kykyä ennakoida lähivuosien näkymiä.”
”Se tarkoittaa sitä, että yhtiön tase on raskas ja liiketoiminta aika hidasliikkeistä. Täytyy olla kykyä – jota on myös kehitettävä – ennakoida lähivuosien näkymiä. Ikään kuin veikata oikeaa hevosta; mennä järkevään suuntaan.”
Lohdullista hänestä on, että hyvinkin erilaisissa skenaarioissa, kuten Ukrainan sota ja ilmastonmuutos, voidaan kantaverkon kannalta tehdä toimenpiteitä, jotka toimivat kummassakin kehyksessä.
Yhden hinta-alueen Suomi
Suomessa sähkön markkinahinta on joka paikassa samalla hetkellä aina sama, kun esimerkiksi Ruotsissa on neljä eri hinta-aluetta ja Norjassa viisi.
Omana visionaan Linna näkee, että Suomi jatkaa yhtenä hinta-alueena. ”Siitä haluan pitää lujasti kiinni. Olemme kehittämässä koko Suomea.”
