Suomella on käsissään harvinainen tilanne: Olemme edelläkävijä teknologiassa, josta on maailmalla akuutti tarve.

Kyse on sähkön kysyntä- ja kulutusjoustokeinoista. Siemensin kaltaiset isot kansainväliset toimijat testaavat täällä kysyntäjoustopalveluitaan. Eurooppalaisen kartoituksen kärkisija ja suunnannäyttäjän maine eivät ole syntyneet sattumalta.

Kehittyneet sähkömarkkinat mahdollistavat kysyntäjouston hyödyntämisen useilla sähkömarkkinapaikoilla. Ennen kaikkea Suomesta löytyy aktiivisia toimijoita. Yksi niistä on kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka etsii alan innovaatioita sekä vanhojen että uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Kysyntäjoustokeinoilla on maailmalla kysyntää, sillä energiamarkkinat kamppailevat kaikkialla saman ongelman kanssa, toteaa Fingridin käyttötoiminnan kehityspäällikkö Jonne Jäppinen. Jäppinen huomauttaa, että sähkömarkkinoilla kulutuksen ja tuotannon nopean tasapainottamisen hintalappu on moninkertainen normaaliin tukkusähköön verrattuna. Markkinoilla liikkuvat isot rahat.

– Joustamalla kulutuksessa voi saada merkittävää lisähyötyä. Sen ovat monet yritykset jo huomanneet, ja olemme saaneet markkinoille lisää toimijoita, toteaa Jäppinen.

Bisnestä joustavuuden ympärille

Yksikään kysyntäjoustoratkaisu ei ole noussut vielä valtavirraksi. Suomesta löytyy Jäppisen mukaan maailman kärkitason energiaosaamista ja tuntimittaaminen on pitkällä. Se yhdistettynä maineeseen, avoimeen yhteistyöhön ja ennakkoluulottomaan asenteeseen luo hyvän perustan.

– Haluamme toimia mahdollistajana ja auttaa synnyttämään uutta bisnestä puhtaan sähkön ja joustavuuden ympärille, sanoo Jäppinen.

Fingrid tekee yhteistyötä hyvin erityyppisten toimijoiden kanssa pienistä startupeista monikansallisiin jätteihin.

– Tarjoamme yrityksille koekentän ja asiantuntemuksemme. Yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan pienellä riskillä. Innovaatiot voidaan tuotteistaa ja konseptoida valmiiksi maailmanmarkkinoille, selventää Jäppinen.

Käyttötoiminnan kehityspäällikkö huomauttaa, että kysyntäjoustoteknologia vilisee teknisiä määritelmiä ja Fingridin tekniset kriteerit ovat tiukat. Siksi ratkaisuja on kehitettävä yhteistyössä, jotta kumpikin osapuoli saa mitä tavoittelee.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että ratkaisut ovat lakien ja standardien mukaisia. Fingrid auttaa poistamaan sääntelyesteitä. Esimerkiksi nykyiset, lähinnä vesivoimaloiden lähtökohdista laaditut markkinapaikkasäännöt tuottavat ongelmia. Sääntöjä on saatu tuloksekkaasti kehitettyä, ja yhä monipuolisemmat kulutuskohteet voivat osallistua markkinoille.

Aggregointipilotteja käynnissä

Yhteistyöllä on jo saatu lupaavia tuloksia aikaiseksi. Yksi esimerkki ovat aggregaattoriyritykset, jotka kasaavat pienkulutuksesta ja -tuotannosta yhteen isomman kokonaisuuden, joka voi osallistua eri markkinoille. Suomi on tässäkin maailman kärkeä.

Fingrid ja ranskalainen Voltalis kehittävät parhaillaan säätösähkö- ja reservimarkkinoiden pelisääntöjä aggregaattoreiden toiminnan osalta yhteisessä pilottiprojektissa.

S-ryhmän kanssa kysyntäjoustomahdollisuuksia on kokeiltu seitsemässä Prismassa. S-ryhmä on 1,15 vuotuisella terawattitunnilla Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja. Pilotissa selvitettiin, voisivatko Prismat osallistua kysyntäjoustoon kytkemällä laitteita pois päältä sähkön huippukulutustilanteissa ja purkamalla ylituotantoa kiinteistöihinsä. Tulokset olivat hyvät ja S-Voiman salkunhoitaja Tommi Riskin mukaan tavoitteena on laajentaa kysyntäjousto kaikille tasoille S-ryhmässä. Toteutuessaan se kasvattaisi kysyntäjouston on todella isoksi.

SEAM Groupin kanssa Fingrid selvitti, miten pakastevarastot voivat tarjota reservimarkkinoille taajuusohjattua käyttöreserviä. Pakastevarastot sopivat hyvin säätöresursseiksi, sillä -26-asteinen halli sietää kulutuksen ajoittaiset lisäykset ja vähennykset. Samoin kasvihuoneista voi kulutuspiikin aikaan sammua valot ilman, että vihannesten kasvu häiriintyy.

Yhteistyöhankkeiden perusteella lupaavaksi kysyntäjoustojen lähteeksi ovat Jäppisen mukaan nousseet myös varavoimageneraattorit, joita on Suomessa satojen megawattien edestä.

Kysyntäjoustoratkaisut ovat vain yksi esimerkki kantaverkon synnyttämistä uusista palveluista, joilla on kysyntää maailmalla.

Fingrid tarjoaa avointa dataa hyödynnettäväksi

Reilu vuosi sitten Fingrid avasi datarajapintansa ja tarjoaa ensimmäisenä eurooppalaisena kantaverkkoyhtiönä lähes reaaliaikaista dataa sähkömarkkinoista ja voimajärjestelmästä vapaasti käytettäväksi. Data sisältää aikaleimattua tietoa tunti- ja minuuttitasolla esimerkiksi sähkönsiirrosta, hinnoista, kulutuksesta ja tuotantomuodoista.

Fingridin keräämää avointa dataa hyödyntämällä voidaan kehittää yrityksille, kuluttajille ja muille sähkömarkkinoiden toimijoille uusia palveluita. Pelkästään energiankulutuksen tarkka seuranta säästää rahaa. Palveluja kehitetään koko ajan yhteistyöprojekteissa, kilpailuissa ja hackathoneissa.

– Data on tämän vuosituhannen tärkein raaka-aine. Kiinnostuksen määrä on ylittänyt odotukset ja käyttäjiä on tuhansia – sekä suuria sähkönkuluttajia, tutkimuslaitoksia että yksityishenkilöitä, kertoo Jäppinen.

Fingrid hyötyy yhteistyöstä tietysti monin tavoin itsekin.

Kysyntäjoustoteknologian osalta tärkeä tavoite on saada sähkömarkkinoille lisää kilpailua. Nykyisellään tarjontaa on vähän, ja hinnat ovat sen mukaiset. Kun toimijoiden määrä kasvaa, kustannukset laskevat ja Fingrid voi siirtää hyödyn asiakkailleen.

– Kysyntäjoustopalveluissa on kyse olemassa olevien resurssien nykyistä paremmasta hyödyntämisestä. Parhaassa tapauksessa synnytämme samalla maailmanlaajuisia menestystarinoita, toteaa Jäppinen.

Työturvallisuuden mobiiliratkaisu valloittaa maailmaa

Muutama vuosi sitten Fingridillä heräsi tarve saada mobiiliratkaisu viikoittain tehtäville maa- ja vesirakentamisen MVR-mittauksille, jotka on tarkoitettu työmaan turvallisuuden seurantaan.

– Paperilomakkeet täytettiin työmailla ja ne kiersivät ihmiseltä toiselle. Prosessi oli työläs ja hidas, kertaa työturvallisuuden erikoisasiantuntija Karri Koskinen.

Samaan aikaan mobiilityökalun kehittänyt startup NordSafety otti Fingridiin yhteyttä.

– Pääsimme pilotoimaan työkalua parille Fingridin työmaalle. Se erottui edukseen toimintojen, käytettävyyden ja ulkonäön osalta, muistelee NordSafetyn toimitusjohtaja Fredrik Löfberg.

Yhteistyö laajeni ja NordSafety kehitti Fingridille mobiilin ratkaisun myös työturvallisuuden kokonaisraportointiin sekä laatu- ja ympäristöraportointiin.

– Kaikki onnistuu nyt helposti omalla kännykällä vaikka keskeltä metsää. Mobiiliratkaisu on madaltanut kynnystä täyttää lomakkeita ja tehdä ilmoituksia, huomauttaa Koskinen.

Löfbergin mukaan yhteistyö antoi NordSafetylle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yrityksenä.
– Saimme paljon ideoita. He haastoivat meitä luomaan koko ajan parempia ratkaisuja kertomalla, miten asiat ideaalitilanteessa toimisivat.

Fingridin saaminen asiakasreferenssiksi toimi yritykselle ponnahduslautana. Nyt NordSafetyllä on yli 80 asiakasta ympäri Euroopan ja se toimii osana saksalaista EcoIntense-ryhmää.