Fingridin Järvilinja-projekti on 300 kilometrin pituinen voimalinjahanke, jossa rakennetaan kaksi virtapiiriä ja asennetaan yhteensä noin 5 100 kilometriä johtimia.
Mittavassa hankkeessa johdintöiden turvallisuus on ensisijainen asia ja koko ajan esillä. Huolellisuuden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
”Tähän asti hanke on sujunut ilman haavereita, mutta täytyy koputtaa puuta. Inhimilliset virheet voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita”, sanoo Fingridin projektipäällikkö Tommi Olsson.
Johdintöihin liittyy monia erityisiä riskejä, joita aiheutuu korkealla työskentelystä ja latausjännitteistä. Erityistä vaaraa aiheuttaa rakennettavan linjan vieressä kulkeva, käytössä oleva 400 kilovoltin voimajohto.
”Vaikka rakennettava voimalinja on jännitteetön, siihen voi indusoitua rinnalla kulkevasta jännitteisestä voimalinjasta jopa 20 kilovoltin jännite”, Olsson varoittaa.
Fingridin työmailla otetaan turvallisuus vakavasti. Jokaisen työntekijän tulee noudattaa tarkasti turvallisuussuunnitelmia ja -ohjeita. Lisäksi Fingrid järjestää työmailla lisätyömaadoituskoulutuksia.
”Koulutuksen ja huolellisen riskienarvioinnin avulla voimme välttää onnettomuudet. Se edellyttää jokaiselta työmaan henkilöltä tarkkuutta ja osaamista.”
Turvallisuus alkaa jo suunnitteluvaiheessa
Turvallisuuden varmistaminen alkaa jo ennen, kuin urakasta on edes sovittu, eli tarjousvaiheessa.
Projektipäällikkö Jaakko Hämäläinen Destiasta kertoo, että työkohteen alue, hankkeen aikataulut ja käytössä olevat resurssit käydään tarjouksessa huolellisesti läpi, jotta tiedetään, mitä johdintyömaa vaatii ja miten sen turvallisuus varmistetaan.
”Suunnittelussa kartoitamme ympäristön ja mahdolliset poikkeavat kohteet, kuten sähköratojen tai valtateiden ylitykset. Ne vaativat erityistä huomiota ja tarkkuutta”, hän kertoo.
Fingrid on asettanut työkohteille turvallisuusvaatimukset, joita toimittajat noudattavat poikkeuksetta.
Lisätyömaadoitusten suunnittelu on tärkeä osa johdintöiden turvallisuutta. Fingridin vaatimusten pohjalta suunnitelmissa määritellään tarkasti, millaiset lisätyömaadoitukset tarvitaan eri pylväspaikoilla.
Voimajohtojen risteämissä vaaditaan vielä erityistä huolellisuutta. Näissä kohteissa suunnitelmat tehdään ja hyväksytetään erikseen.
Kun Fingrid on hyväksynyt toimittajan suunnitelman, ennen urakan aloittamista laaditaan tarkka työvaihesuunnitelma, johon sisältyy erillinen riskien arviointi. Tämä suunnitelma käydään läpi koko työryhmän kanssa, ja lopuksi jokainen työntekijä kuittaa sen hyväksytyksi.
”Työvaihesuunnitelma käydään aina läpi kaikkien töihin osallistuvien kanssa keskustellen, ja asentajat saavat kertoa omat huomionsa. Näin varmistetaan, että kaikki tietävät, mitä tehdään ja miten”, selittää työmaapäällikkö Mika Ahonen Destiasta.
Työmaalla huolehditaan kaveristakin
Kun suunnitelmat on hyväksytty ja käyty työryhmän kesken läpi, siirrytään johdintyömaalle urakan pariin. Työssä huolehditaan turvallisuudesta koko ajan, eikä tarkkavaisuus saa herpaantua hetkeksikään.
”Teemme töitä pareittain, jolloin pystymme seuraamaan myös toisen työskentelyä, eikä kukaan jää yksin”, kertoo voimajohtoasentaja Santeri Mäkeläinen Destiasta.
Hän on itse urakoinut johdintöiden parissa kahdeksan vuotta. Uusille työntekijöille Mäkeläinen painottaa, että aina pitää kysyä, jos on vähänkin epävarmuutta työn suorittamisen tavoista. Joka kerta tulee miettiä, ennen kuin toimii.
”Tarkkana pitää olla koko ajan ja olla tietoinen siitä, mitä tekee. Koskaan ei saa unohtaa, että olemme suurien voimien kanssa tekemisissä”, Mäkeläinen lisää.
Vuorovaikutus on erityisen kriittistä johdintöiden aikana. Turvallisuuden valvonta ei jää pelkästään työnjohdon ja työmaan valvojan vastuulle, vaan on koko työryhmän yhteinen asia.
”Olemme koko ajan yhteydessä ryhmäpuhelussa, ja jos yhteys jostain syystä katkeaa, työ keskeytetään välittömästi”, Mäkeläinen kertoo.
Jokaisen mieliin teroitettava asia on, että työmaadoittamattomiin johtimiin tulee suhtautua niin kuin ne olisivat jännitteiset.
”Tämä on erityisen tärkeää, kun vieressä kulkee 400 kilovoltin voimajohto, jonka indusoima jännite voi olla hengenvaarallinen”, Ahonen painottaa.
Risteävien teiden kohdalle rakennetaan suojatelineitä, jotta johtimet eivät osu ajoneuvoihin, mikäli ne jostain syystä laskeutuisivat maata kohti. Tarkoitus on, että johtimet asennetaan aina kireinä ja ne pysyvät visusti ilmassa, mutta tässäkin kohdin halutaan pelata varman päälle.
”Johtimien vetovaiheessa kukaan ei saa liikkua niiden alla. Aina on olemassa riski, että johtimet irtoavat tai katkeavat. Tästä annetaan työryhmälle selkeä ohje, jota tulee noudattaa poikkeuksetta”, Ahonen selventää.
