Jättiputken hävittäminen vaatii varotoimia

Jättiputki on Suomen luonnossa haitallinen vieraslaji, joka tukahduttaa levitessään alkuperäisen kasvillisuuden. Lisäksi se on ihmisille vaarallinen, sillä sen kasvineste saa iholla aikaan palovamman reagoidessaan auringonvalon kanssa. Hävittämisessä on syytä olla varovainen.
Jaa

Jättiputki viihtyy melkein missä vain, ja se sopii hyvin meidän ilmastoomme, koska se on Kaukasukselta kotoisin. Se leviää siemenestä nopeasti, Miia Korhonen Luontoturvasta kertoo. Hänen yrityksensä työtehtävistä valtaosa on jättiputken hävittämistä Lahden seudulla. Viime syksynä Korhonen hävitti jättiputkea Fingridin omistamilta mailta Kouvolan lähistöllä.

– Torjuimme esiintymiä voimalinjojen alla ihan lapiolla kaivamalla. Siemenet olivat levinneet usean kymmenen metrin matkalle linjan alle. Työkoneita ei kannattanut käyttää, koska niiden renkaiden mukana jättiputken siemenet olisivat levinneet helposti. Saimme Fingridistä hyvät turvaohjeet, mutta lapion kanssa kaivaessa vaaraa ei juuri ollut.

Kun tieto haitallisista vieraslajeista tavoitti Fingridin, asianmukainen toiminta varmistettiin – ja torjuntaan palataan tänäkin vuonna. Toivottavaa onkin, että maanomistajat ja muut sidosryhmien edustajat jakavat Fingridille tietoa haitallisista vieraslajeista jatkossakin.

Sadevarusteet suojaavat torjuntatöissä

Kun jättiputkea ei ole tunnistettu ja siihen on koskettu ilman varusteita, on joissakin tapauksissa vaadittu jopa sairaalahoitoa, erityisesti jos lapsen iho on palanut. Jos hävittämisen päättää hoitaa itse, iho pitää suojata hyvin.
– Varminta on panna sadevaatteet päälle, ettei kasvineste pääse iholle. Kumikäsineet, joihin neste ei imeydy, ovat tärkeät. Kasvot on myös suojattava ja hengityssuojain on hyvä, jos tietää olevansa herkästi allergisoituva. Torjunnan voi hyvin hoitaa itse, kunhan on varovainen.

Luontoturvan Miia Marttinen hävittää jättiputkia Kouvolan seudulla Fingridin omilla mailla. Jättiputken varren ja lehtien sisällä oleva kasvineste ei itsessään tunnu miltään iholle joutuessaan, mutta auringonvalon kanssa reagoidessaan se polttaa. Neste jää ihohuokosiin, ja jopa seuraavana päivänä voi syntyä palovamma. Ensiavuksi iho pestään huolellisesti ja peitetään esimerkiksi siteellä, ettei auringonvalo pääse reagoimaan nesteen kanssa.

Jättiputki kukkii kolmantena elinvuonnaan. Silloin siemenet kerätään huolellisesti pois.
– Kasvin voi kaivaa lapiolla pois. Kukinto ja juurakko on varminta laittaa jätesäkkiin ja toimittaa jätekeskukseen. Lehdet ja varret voi jättää maahan, sillä niistä jättiputki ei leviä. Eli kukinto ja juuret hävitetään hallitusti, eikä niitä pidä panna kompostiin, koska sieltä siemenet leviävät uudestaan luontoon. Kukintoja ei pidä raahata ympäri pihaa eikä kuljettaa kottikärryissä, mistä siemenet lähtevät leviämään. Jos maanomistaja ei tiedä, mitä pitää tehdä tai jättiputkea on paljon, kannattaa ottaa yhteys ammattilaiseen. Paras aika torjuntaan on keväällä, Korhonen muistuttaa.

Lue lisää: www.vieraslajit.fi

 

 

 

 

Lain mukaan Euroopan unionin luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Jättiputki kuuluu EU:n torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon. Lisäksi maanomistajalta vaaditaan kohtuullisia toimenpiteitä haitallisen vieraslajin hävittämiseksi.

 

Uusimmat artikkelit
Lue myös