Mikä sinusta tulee isona? Kysymys, johon olemme kaikki joskus vastanneet, vähintäänkin lapsena isovanhemmille. Traktorinkuljettaja? Insinööri? Opettaja?
Oman lapsuuteni aikana isoksi tuleminen merkitsi ammatillista pysyvyyttä. Tiettyyn ammattiin kun opiskeltiin, niin siinä tehtävässä uskottiin pysyvän lähtökohtaisesti eläkkeelle saakka.
Toisin kävi. Maailma ympärillä on muuttunut ja muuttuu vauhdilla. Teknologinen kehitys uudistaa työelämää ja hävittää monia perinteisiä ammatteja samalla, kun aivan uusia uria urkenee.
Hurjimpien visioiden mukaan robotit hoitavat tulevaisuudessa suuren joukon ihmisten perinteisiä tehtäviä siivouksesta moniin asiantuntijatehtäviin.
Työelämässä tarvitaan uusia metataitoja substanssiosaamisen rinnalla.
Ammatteja tulee ja häviää, siinä ei sinänsä ole mitään uutta ihmiskunnan historiassa. Muutosnopeus on kuitenkin kiihtynyt ja osaamisvaateet muuttuneet. Työelämässä tarvitaan uusia metataitoja substanssiosaamisen rinnalla. Metataidot liittyvät kykyyn oppia uutta, itsensä ja ihmisten johtamiseen sekä viestintään ja yhteistyöhön liittyviin taitoihin; yleensäkin kykyyn ymmärtää ihmisiä sekä vieläpä taitoon hyödyntää digitaalisia työvälineitä.
Jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen ylläpidosta työelämässä on toki puhuttu jo pitkään. Monet yritykset kouluttavat henkilökuntaansa ja tarjoavat mahdollisuuksia kehittyä.
Oma työnantajani tarjoaa osaajilleen kunkin asiantuntijan tarpeista lähtevää jatko- ja täydennyskoulutusta sekä koko henkilöstölle suunnattuja valmennuksia liittyen muun muassa viestintään, projektijohtamiseen ja neuvottelutaitoihin. Yritysten kustantama koulutus lähtee luonnollisesti yritysten tarpeista osaavan työvoiman varmistamiseksi. Mutta jos tavoitteena on ammatinvaihto, vastuu on luonnollisesti henkilöllä itsellään.
Käytännössä työelämässä olevien on ollut vaikea jo pelkästään taloudellisista syistä vaihtaa ammattia tai opiskella lisää ilman työnantajan tukea. Asuntolaina ja perheen elättäminen on monella painanut enemmän vaakakupissa kuin aikuisopiskelijaksi heittäytyminen. Aikuiskoulutusvaihtoehdot ovat olleet vähissä etenkin, jos tavoitteena on ollut opiskeleminen uuteen ammattiin työn ohessa iltaisin.
Mutta ehkäpä opetusministeriön jatkuvan oppimisen strategia johtaa lopulta aidosti käytännön tekoihin. Ainakin Helsingin yliopisto on päättänyt uudistaa toimintaansa. Avoin yliopisto-opetus tarjoaa nykyisin mahdollisuuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia kursseja pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Opintotarjontaa lisätään ja suurin osa toteutetaan verkossa suoritettavina kursseina.
Koulutusjärjestelmämme on tarjottava lisää mahdollisuuksia oppia uutta työn ohella.
Näitä mahdollisuuksia tarvitaan lisää tukemaan työssä käyvien työuria sekä tukemaan hyvää työllisyyskehitystä ja tuottavuutta. Vaikka vastuulliset työnantajat tukevat henkilöstönsä koulutusta, koulutusjärjestelmämme on tarjottava lisää mahdollisuuksia oppia uutta nimenomaan työn ohella. Se tarkoittaa iltaluentoja, periodiopiskelua viikonloppuisin ja verkkokursseja. Se tarkoittaa mahdollisuuksia kehittyä ja oppia kaikille. On koko Suomen etu, että työikäisillä on matalampi kynnys kehittää omaa osaamistaan ja/tai vaihtaa kokonaan ammattia.
Enää ei muuten kysytä, mikä sinusta tulee isona, vaan mikä sinusta tulee seuraavaksi.
Tiina Miettinen
Kirjoittaja on Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja.
