Järvilinjan siirtokyky tuplaantuu

Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi on käynnistynyt kesän ja syksyn mittaan ympäristövaikutusten arviointien (YVA) suunnittelulla. Ensimmäisinä arvioidaan Vaala–Joroinen-hankkeen ja pohjoisemman Rovaniemi–Vaala-hankkeen ympäristövaikutukset.
Jaa

Uusien voimajohtojen rakentaminen ja vanhojen johtoalueiden laajentaminen näkyvät vääjäämättä luonnossa ja niillä on asutuksen lähellä, elinkeinotoiminnan osalta sekä virkistyskäytön myötä vaikutuksia ihmisten elämään. Jo kesällä biologit jalkautuivat maastoon suunnittelemaan YVA menettelyä ja luontoselvityksiä. YVA-ohjelma valmistuu syksyn aikana nähtäville.

Siirtolinjan purkua Lappeenrannassa.

– YVA-menettely on lakisääteinen ja ympäristövaikutusten kartoituksen myötä se osallistaa kaikki hankkeen sidosryhmät suunnitteluun haittojen minimoimiseksi. Paikallisten viranomaisten ja asukkaiden mielipiteet auttavat konkreettisesti reittisuunnittelussa, sanoo Fingridin vanhempi asiantuntija Satu Vuorikoski.

Noin 305 kilometrin pituinen Järvilinja sijoittuu valtaosin nykyisen voimajohdon rinnalle. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään tässäkin tapauksessa, sillä matkalle mahtuu monenlaista maastoa ja luontokohteita.

Yksistään Natura-selvityksiä tehdään 14 kappaletta ja museoviranomaisten lausuntojen perusteella myös arkeologisille inventoinneille on tarve. Täysin uutta maastokäytävää raivataan enimmillään noin 12 kilometriä.

Vaala–Joroinen-voimajohtohankkeen maastotutkimukset ja yleissuunnittelu ajoittuvat vuosille 2021–2023. Rakentaminen alkaa 2023 ja valmista on kolme vuotta myöhemmin.

Rovaniemi–Vaala-reitillä ylitetään vesistöjä

Rovaniemen Petäjäskoskelta Vaalan Nuojuankankaalle kulkeva voimajohtoreitti on Järvilinjaa tukeva voimajohto. Se kulkee vanhan linjan rinnalla noin 105 kilometriä ja uudessa maastossa noin 168 kilometriä.

Johtoreittisuunnittelija Eeva Paitula sanoo, että vesistöjen ylitykset korostuvat työssä.

– Vesistömaisemat ovat monelle tärkeitä. Jokien varsilla asutaan ja vesillä myös liikutaan paljon. Maasto on pohjoisessa kumpuilevaa ja johtolinjausten vaikutus maisemaan on siten suurempi kuin alavilla mailla. Nyt arvioitavan voimajohtolinjan reitillä korkeuserot ovat kuitenkin kohtuullisia.

Lisäksi jo tässä vaiheessa suunnittelukarttaan on piirretty luonnonpuiston kiertävä reittilinjaus.

Rovaniemi–Vaala-hankkeen maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään 2022–2023 ja rakentaminen on työn alla 2024–2027.

Tutustu tarkemmin Fingridin rakennushankkeisiin täällä.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös