Jämerä betoniperustus on kovettunut, ja pian jälleen yksi voimajohtopylväs voidaan kohottaa nosturin avulla pystyyn. Toisaalla johtimia asennetaan jo pylväisiin veto- ja jarrukoneen avulla. Vetopyörissä liikkuva johdin on maadoitettu rullamaadoituksilla veto- ja jarrupäästä sekä matkalta maadoittavien vetopyörien avulla.
Rakenteilla on 400 + 110 kilovoltin voimajohto niin sanotun Järvilinjan vahvistamiseksi. Yhteydellä Vaalasta Joroisiin on pituutta peräti 291 kilometriä.
”Järvilinja vahvistaa siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Sen ansiosta nyt myös Itä-Suomeen on mahdollista rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaa”, Fingridin projektipäällikkö Tommi Olsson kertoo.
Järvilinjan iso urakka on jaettu neljään eri osaan. Yksi näistä on Eltel Networksin Kajaanista Iisalmeen ulottuva noin 70 kilometrin pituinen työmaa.
Varmistetaan, ei oleteta
Järvilinjan rakenteilla oleva uusi voimajohto kulkee pääsääntöisesti nykyisen voimajohdon rinnalla. Tämän vuoksi työmaalla kiinnitetään erityistä huomiota latausjännitteeseen, joka indusoituu nykyisistä voimajohdoista uusiin rakenteisiin.
Latausjännite voi olla hengenvaarallista.
”Olemme laatineet työmaadoitussuunnitelmat ja hyväksyttäneet ne Fingridissä. Rakennettava johto maadoitetaan lisätyömaadoituksien avulla enintään kahden kilometrin välein, ja lisäksi asentaja kytkee johdolle mennessään henkilökohtaisen työmaadoituksen. Tämä tuplavarmistus takaa sen, että yhden lisätyömaadoituksen irtoaminen tai rikkoutuminen ei aiheuta sähkötapaturmaa”, Eltel Networksin HSE-valvoja Jukka-Pekka Kivistö kuvailee.
Myös jännitteisen linjan vierellä käytettävät nosturit ja muut työkoneet on maadoitettu.
Latausjännite on ilmiönä tuttu, ja lisätyömaadoitukset ovat rutiinia.
”Latausjännite on ilmiönä tuttu, ja lisätyömaadoitukset ovat rutiinia. Koska kyseessä on tärkeä asia, sen ei kuitenkaan oleteta olevan kaikille tuttu. Siksi se perehdytetään ikään kuin uutena asiana jokaisella työmaalla: kertaus on opintojen äiti”, Eltel Networksin projektipäällikkö Niko Ollikainen lisää.
Turvallisesti joka työssä
Järvilinjalla noudatetaan tietenkin myös muuten työturvallisuuden yleisiä pelisääntöjä. Jokainen työntekijä on käynyt läpi esimerkiksi työmaaperehdytyksen ja Fingridin yleiset verkkokurssit työturvallisuudesta.
”Kohteeseen on laadittu työturvallisuussuunnitelmat eri työvaiheita varten; lisäksi mahdollisia riskikohtia arvioidaan päivittäisessä työssä”, Eltel Networksin työmaapäällikkö Mika Laulumaa kertoo.
Hän mainitsee yhden käytännön esimerkin:
”Korkealla työskentelyssä käytetään turvavaljaita ja noudatetaan Aina kiinni -sääntöä: kun asentaja siirtyy pylväässä, hän ei irrota koukkua, jolla hän on kiinni, ennen kuin on kiinnittänyt toisen turvakoukun.”
latausjännitteeseen kiinnitetään huomiota.
Talven hyvät ja huonot puolet
Järvilinjan maasto Eltel Networksin työmaalla on varsin vaihtelevaa. Mukaan mahtuu esimerkiksi kuivia hiekkakankaita, kallioita ja louhikkoja sekä soita, joille päästään vasta talvella maan jäädyttyä.
”Talvi avaa uusia kulkureittejä ja mahdollistaa sellaisia töitä, mitä kesällä ei voi tehdä. Kovimmilla pakkasilla ei voi kuitenkaan tehdä esimerkiksi konetöitä. Talvella joudutaan myös varautumaan muun muassa liukkauteen tarpeen mukaan esimerkiksi hiekoituksilla tai nastoitetuilla kengillä”, Laulumaa kertoo.
Eltel Networksin työmaalle osuu kaksi sähköasemaa.
”Sähköaseman rajapinnassa on tärkeää, että työt koordinoidaan asemaurakoitsijan kanssa. Kaikkien on tiedettävä, kuka tekee mitäkin ja milloin”, Ollikainen mainitsee.
Matkan varrella on myös rautatie:
”Sen ylityksessä apunamme on Fingridin suojateline, mikä estää vaijeria tai johdinta koskemasta rautatien ajolankaan”, Ollikainen huomauttaa.
