Millaisia toimintamalleja tarvitaan ja miten toimintakykyä pidetään yllä? Miten viestintä toimii, kun sähköisiä viestintävälineitä ei voi käyttää? Vuonna 2019 viidessä alueellisessa Jäätyvä-harjoituksessa testattiin erityisesti tiedottamisen toimivuutta. Sähköjä ei todellisuudessa katkaistu, mutta varautumisesta ja häiriönsietokyvystä saatiin paljon oppia.
Sähkönjakelun häiriöitä voi syntyä esimerkiksi erilaisten sääilmiöiden, terroritekojen, huolimattomuuden tai onnettomuuksien seurauksena. Jäätyvä-sarjan kuudes harjoitus on 2021 pääkaupunkiseudulla.
Kysyimme palautetta:
1 Mikä oli tärkein oppi, minkä organisaationne sai Jäätyvä-harjoituksesta?
2 Mikä on osaltanne Jäätyvän tuoma kehityskohde vuonna 2020?
Katja Ahola, viestintäpäällikkö,
Huoltovarmuuskeskus
1 Jäätyvä-harjoitusten sarja on ollut viestinnällinen kehitystarina. Viimeisimmässä harjoituksessa yhteistä viestintää harjoiteltiin tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Palaute lukuisilta viestinnän ammattilaisilta on ollut positiivista.
Oli hienoa seurata, kuinka harjoitusskenaarion kautta syntyi myös uusia, luovia viestintäratkaisuja. Lisäksi useat eri alojen ammattilaiset saivat kosketuspintaa viestinnän merkitykseen erilaisissa häiriötilanteissa.
2 Jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen tulee tarjota harjoitukseen osallistuville viestijöille vielä enemmän painetta median ja sosiaalisen median pelaamisen puolelta. Varaviestintävälineiden käytön testausta tulee tehostaa niin harjoituksissa kuin tosielämässä.
Meidän tehtävänämme on myös kehittää harjoituksessa käytettävän pelialustan toimintoja. Parhaillaan pohdimme Yleisradion kanssa, kuinka voimme nivoa median kanssa tehtävän yhteistyön eri häiriötilanneharjoituksiin vielä vahvemmin mukaan.
Anne-Mari Repola-Mäkinen,
viestintäpäällikkö, Turku Energia
1 Turku Energialle tärkein oppi oli matka itse harjoitukseen. Aloitimme suunnittelun jo hyvissä ajoin ja päivitimme poikkeustilanneohjeiston, kriisiviestintäsuunnitelman ja tarkensimme kriisitilanteiden johtamiseen liittyviä vastuitamme.
Yhteistyön merkitys eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa näin vakavassa häiriötilanteessa korostuu, ja tätä yhteistyötä ei voi käynnistää kesken kriisin. Niinpä suunnittelimme harjoituksen viestintää sekä Turun kaupungin, viranomaisten että muiden organisaatioiden viestijöiden kanssa. Toimiva viestintäyhteistyö takaa sen, että tieto saadaan mahdollisimman nopeasti ja saman sisältöisenä eteenpäin kaikille.
Media on häiriötilanteessa loistava kumppani tiedon jakamiseen. Vaaditaan kuitenkin selkeä suunnitelma, miten median kanssa toimitaan sekä proaktiivisuutta, jotta oma viesti saadaan läpi. On tiedettävä, kuka omassa organisaatiossa antaa lausuntoja ja varmistettava, että tällä on aina viimeisin tieto käytettävissään.
Olisimme kaivanneet harjoitukseen vielä kovempaa prässiä ja painetilannetta, sillä näin valtavassa häiriötilanteessa paine viestinnän ja tiedotuksen osalta olisi jatkuvaa. Jouduimme pohtimaan myös resursointikysymyksiä sekä tietysti henkilöstön tiedottamista tilanteessa, jossa sähköiset tiedotusvälineet eivät toimi.
2 Jäätyvä osoitti, että ennen harjoitusta tekemämme toimet olivat oikeita. Tärkein kehityskohteemme vuonna 2020 onkin ajaa sisään näitä Jäätyvässä kertaalleen testattuja toimintamalleja ja edelleen ylläpitää henkilöstömme kriisitilannevalmiutta. Erityisesti keskitymme kriisitilanteissa toimivan tilannekeskustoiminnon kehittämiseen sekä roolikorttien hyödyntämiseen.
Reima Päivinen, johtaja,
voimajärjestelmän käyttö, Fingrid
1 Fingrid on ollut mukana kaikissa viidessä Jäätyvä-harjoituksessa ja myös suunnittelussa osana voimatalouspoolia. Useat eri henkilöt ovat siten päässeet osallistumaan ja tämän seurauksena osaaminen on vahvistunut ja se on laajempaa. Harjoitukset ovat parantaneet valmiuttamme ja tuoneet rutiinia eri työkalujen käyttöön. Erityisesti organisaatioiden välisessä viestinnässä tarvittavien Krivat-järjestelmän ja Virven käyttö ovat kehittyneet selvästi.
2 Suuria muutoksia ei ole näköpiirissä. Käymme läpi oppeja harjoituksista ja teemme tarvittavia muutoksia toimintaan. Kriisitilanteiden johtamisen, tilannekuvan muodostamisen sekä viestinnän roolituksia ja tehtäväkuvauksia täsmennetään siten, että päästään mahdollisimman yksinkertaisiin toimintamalleihin. Häiriö voi tulla milloin vain, ja siksi toimintaohjeiden tulee olla selkäytimessä eikä pelkästään ohjemapissa.
