− Itämeren alueella on olemassa varsin hyvin integroituneet sähkömarkkinat, mutta parantaa voi yhä, katsoo Tomasz Sikorski, Puolan kantaverkkoyhtiö PSE:n varatoimitusjohtaja. Hän huomauttaa, että kaikki alueen maat ovat jo mukana vuorokausimarkkinoilla, mikä sujuvoittaa päivittäisiä operaatioita.
– Seuraava tärkeä integraatioaskel tulee olemaan koko Euroopan kattava päivänsisäinen markkina, jossa kauppaa voi käydä läpi mantereen jatkuvalla syötöllä. Tämän markkinan käyttöönotto on epäilemättä haaste kaikille kantaverkkoyhtiöille ja sähköpörsseille, hän uskoo. Markkinan odotetaan käynnistyvän vuoden 2018 ensimmäisellä kvartaalilla.
Ratkaisussa hyödynnetään ns. ”paikallisia toteutusprojekteja”, jossa toimijat tekevät alueellista, rajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi PSE:n partnerit ovat Liettua ja Ruotsi. Tämän yhteistyön rakentaminen on vasta alkuvaiheessaan, mutta osapuolet katsovat, että käyttöönotto voisi tapahtua vuoden 2018 lopulla.
Enemmän irti infrasta
Puolan, Liettuan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat edellisen lisäksi päättäneet luoda Puolaan uuden hinta-alueen. Päätavoitteena on käyttää tehokkaammin olemassa olevaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria ja tuoda lisää siirtokapasiteettia sähkömarkkinoille. Uusi hinta-alue lisää merkittävästi kaupallista siirtokapasiteettia Ruotsin ja Baltian välillä.
Sikorskin mukaan Puolan sähkömarkkinan tulee perustua riittävään markkinaosaamiseen, jotta sekä sähkö että eurot virtaavat ”oikein”. Hän näkee markkinoiden rakentamisessa neljä avainasiaa: sähköjärjestelmän luotettavuus, taloudellinen tehokkuus, kannustimien yhteensopivuus ja mallin läpinäkyvyys.
PSE:n näkökulmasta nykyinen eurooppalainen markkinamalli on ankarassa käymistilassa eikä täytä kaikkia tehokkaan markkinan vaatimuksia. Tästä syystä uusi, suunnitelmallinen ote on entistä tärkeämpää:
– Jotta selviämme tulevista haasteita, on ratkaisevan tärkeää antaa toimijoille oikeita hintasignaaleja, jotta voimme tarjota oikeita kannustimia kaikille verkon käyttäjille, mikä puolestaan johtaa resurssien tehokkaampaan käyttöön.
Hinta-alueajattelu ei toimi
Sikorskin mukaan hinta-alueisiin perustuva malli ei ole paras mahdollinen, koska kunkin alueen sisälläkin on omat siirto-ongelmansa. Tämä ei ainakaan auta hintaintegraatiossa. Lopputulemana hintasignaalit vääristyvät ja niiden koordinointi käy vaikeaksi – ja mitä isompi hinta-alue, sitä enemmän syntyy virhettä hinnoitteluun.
Taustaksi tähän, Suomeen verrattuna Puolan kantaverkko on monin paikoin heikko, jolloin hintojen tasaaminen suurilla hinta-alueilla ei ole mahdollista siirron pullonkauloista johtuen. Pistehinnoittelumallin myötä kantaverkon eri pisteissä on eri hinta, jolloin markkina hajautuu pieniin alueisiin.
Puolan sähkömarkkinat etenevätkin kohti toimivampaa pistehinnoittelujärjestelmää ja Sikorskin mukaan suunta on sama eri puolilla Eurooppaa. PSE:ssä uskotaan, että vetoapua tullaan tarvitsemaan myös kapasiteettimarkkinoiden puolelta. Tähtäimessä on täysin markkinaehtoinen mekanismi, joka haalii – jo etukäteen – kaikki tarvittavat energiantuotantoresurssit kattaakseen tulevat energiankulutustarpeet.
Hintatietoiset kodinkoneet
Huomispäivä tuo tullessaan myös muita muutoksia, kuten älylaitteiden ”lopullisen” läpimurron. Kun kaikki laitteet pesukoneesta sähköautoihin alkavat itsenäisesti etsiä edullisinta ajankohtaa ladata sähköä, energian hinnoittelu tulee nousemaan isoksi puheenaiheeksi, Sikorski uskoo.
– Ennemmin tai myöhemmin hinnasta tulee ainoa mekanismi, joka ohjaa energian kulutusta ja tuotantoa, hän toteaa ja luottaa, että Fingridin ja PSE:n hyvä yhteistyö tulee jatkumaan myös tällä saralla.
Puola aktivoituu mukaan energiakeskusteluun
Varatoimitusjohtaja Tomasz Sikorskin kesäinen vierailu Fingridissä toi viestiä siitä, että hiljaiselon jälkeen Puola palaa takaisin Itämeren alueen energiayhteistyöhön. Samaan aikaan Puolan kantaverkkoyhtiö PSE tulee konkreettisesti mukaan tähän yhteistyöhön, kun se valmistelee yhteistä sähkömarkkina-aluetta Liettuan ja Ruotsin kanssa.
– Fingridin kannalta on tärkeää, että Puola ja PSE ovat palanneet takaisin mukaan Itämeren alueen yhteistyöhön. Fingridillä on iso rooli Baltiassa EstLink-yhteyksien myötä, ja tästä syystä on tärkeää, että yhteisen neuvottelupöydän ympärillä istuu myös Puola tuomassa omat näkemyksensä laajentuvaan markkinaan, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Euroopassa käynnissä oleva sähkömarkkinan murros tuo Puolalle monia haasteita. Tällä hetkellä Puola tuottaa ison osan energiastaan hiilivoimalla, ja kivihiilen tuotanto on maan työllisyyden kannalta merkittävää. Kantaverkko on monin paikoin heikko, ja tästä syystä Puolaa kiinnostaa pistehinnoittelumalli, jossa sähkön hinta määräytyy verkon eri pisteissä. Energiajärjestelmän muuttaminen on ennen pitkää edessä, mutta se on tehtävä vaiheittain ja hallitusti. Ajurina tässä toimii sähkön hinta, kun uusiutuvan energian tuottaminen on jatkossa selvästi perinteistä tuotantotapaa kustannustehokkaampaa.
– Puolan yhteistyö Liettuan ja Ruotsin kanssa on hyvä askel viedä markkinaehtoisuutta eteenpäin. Suomea tämä koskee välillisesti: kun aiemmin on lisätty siirtokapasiteettia Baltian maiden ja Ruotsin välillä, on samalla epäsuorasti lisätty Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia, ja meille on voinut tulla sähköä Etelä-Ruotsista asti. Tämä kehitys jatkuu ja yhteisen markkinan laajeneminen jatkaa myös hintojen tasaamista Itämeren alueella, Ruusunen toteaa.
