Kantaverkon ensimmäinen voimajohto kulki Imatralta Viipuriin ja sieltä Hikiän kautta Turkuun. Hikiältä kulki oma linjansa Helsinkiin. Vuosikymmeniä sähkö siirtyi Imatralta Turkuun 1920-luvulla rakennetun, Rautarouvana tunnetun voimajohdon kautta. Vuonna 2019 viimeisetkin osat vanhasta Rautarouvasta purettiin. Tänä päivänä Fingrid siirtää sähköä kotimaisista tuotantolaitoksista ja ulkomailta eri puolille maata nykyaikaisen, varman ja kattavan sähköverkon avulla.
Nykyään Fortumin omistaman Imatran vesivoimalaitoksen tuotantoteho on 192 megawattia ja se tuottaa uusiutuvaa energiaa yhden terawattitunnin vuodessa. Sen osuus Suomen sähköntuotannosta on noin puolitoista prosenttia. Se on silti edelleen Suomen suurin vesivoimalaitos. Noin viidennes Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan vesivoimalla, jolla tasoitetaan vaihtelua muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa.
Kohti hiilineutraalia sähköntuotantoa
Sähkömarkkinat ovat käyneet läpi täydellisen muodonmuutoksen Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Seuraavien vuosikymmenten sähköntuotannon haaste on hiilestä luopuminen. Sähkö näyttelee keskeistä roolia matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Suomen sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle vuonna 1997. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 liityimme asteittain myös Euroopan sisäisiin sähkömarkkinoihin. Verkon integraatio ja markkinarakenteen yhdistyminen on toteutunut 2000-luvun aikana yhä kiihtyvään tahtiin. Vuosituhannen alussa sähkömarkkinakehityksen fokus oli Pohjoismaissa ja viimeiset 10 vuotta Euroopassa.
Sähköä tuodaan Suomeen lähinnä Venäjältä ja Pohjoismaista, pääosin Ruotsista. Viemme sähköä ennen muuta Baltian maihin ja vähäisiä määriä Ruotsiin ja Venäjälle.
Kulutus kasvusuunnassa – ei vielä huippuvuoden 2007 tasolla
Vuonna 2007 koettiin Suomessa kaikkien aikojen sähkön vuosikulutuksen kulutushuippu 90,4 TWh. Sen jälkeen kulutus on laskenut muun muassa teollisuuden rakennemuutoksen, tekniikan kehityksen ja ilmastotalkoiden vuoksi. Tulevia uusia, kulutusta nostavia tekijöitä ovat ennen muuta sähköautoilun yleistyminen, Suomeen sijoitetut datakeskukset, teollisuuden pyrkimys hiilineutraaliin tuotantoon ja kaukolämpötuotannon sähköistäminen.
– Ilmastotalkoiden myötä sähkön kulutus tulee kasvamaan. Hallituksen tavoite on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan paljon lisää sähköenergiaa. Vuoteen 2030 mennessä voidaan hyvinkin saavuttaa sadan terawattitunnin kulutusraja, politiikkatoimista riippuen voidaan mennä reilusti ylikin, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä muistuttaa.
Vuonna 2019 uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiantuotannosta oli jo 47 prosenttia ja hiilineutraalin energiatuotannon osuus jopa 82 prosenttia.
Lisää tuulivoimaa ja ydinvoimaa
– Kotimaisen, nyt markkinaehtoisesti rakentuvan tuulivoiman kasvu on ollut nopeaa, ja se kattaa nykyään kymmenkunta prosenttia Suomen sähköntuotannosta ja seitsemän prosenttia kulutuksesta. Tuulivoimaa rakennetaan maahamme tällä hetkellä lisää lähes tuhat megawattia vuodessa. Sen säästä johtuvaa tuotantovaihtelua tasoitetaan vesivoimalla, joka on tärkeä osa uusiutuvaa energiantuotantoa. Hiilineutraalin ydinvoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta on reilu kolmannes ja sen osuus tulee kasvamaan Olkiluoto 3:n valmistuttua, Heikkilä toteaa.
Fingridin on varauduttava tuleviin muutoksiin hyvissä ajoin, jotta sähköverkon siirtokapasiteetti on oikein mitoitettu.
–Teemme ennusteita sähkönsiirtotarpeesta ja seuraamme muiden tahojen, kuten viranomaisten, erilaisten etujärjestöjen ja teollisuusyritysten ennusteita. Juuri nyt työn alla on Kantaverkkovisio 2040. Tärkeä kansainvälinen yhteistyötahomme on eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden järjestö ENTSO-E. Teemme yhdessä esimerkiksi erilaisia tulevaisuusskenaarioita siitä, mihin suuntaan maailma ja sähköjärjestelmä kehittyvät. Kantaverkon tulee pystyä vastaamaan erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien tarpeisiin, Heikkilä kertoo.
Vuonna 1930 Suomen sähkönkulutus oli 1,2 terawattituntia (TWh) ja vielä vuonna 1970 kulutus jäi 21,8 terawattituntiin. Vuonna 2019 Suomen sähköntuotanto oli 66,1 ja -kulutus 86,1 terawattituntia. Sähköä tuotiin Suomeen nettomääräisesti 20 TWh. Ostamme sähköä pääosin eurooppalaisilta sähkömarkkinoilta.
