Search
Close this search box.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää panostusta kantaverkkoon

Jaa
Fingridin verkkovisiossa analysoidaan kantaverkon vahvistustarpeita vuoteen 2035 ja 2045 mennessä. Sähkönsiirtokapasiteettia on kasvatettava merkittävästi, mutta kantaverkon kannalta hiilineutraali Suomi 2035 on mahdollista saavuttaa.

Fingridin tammikuussa julkaisemassa verkkovisiossa käydään läpi tulevaisuusskenaarioita sähkönkulutuksen kehittymisestä Suomessa seuraavan 15–25 vuoden aikana ja pohditaan kulutuskehityksen aiheuttamaa sähkönsiirron tarvetta.

Verkkovisiossa Fingrid arvioi, että Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite edellyttää noin kolmen miljardin euron investointeja kantaverkkoon seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä on linjassa Fingridin nykyisen investointiohjelman kanssa. Investoinnit kantaverkkoon mahdollistavat teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymisen sekä puhtaan kotimaisen sähköntuotannon.

Ensi kertaa yhdessä visioiden

Verkkovisio laaditaan yleensä kolmen vuoden välein. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työ tehtiin julkisesti sidosryhmäyhteistyössä.

”Ensin muodostimme neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden sähköntarpeesta Suomessa, ja pyysimme sidosryhmiltämme palautetta niistä. Saimme todella hyvää, pohdittua ja syvällistä palautetta”, Fingridin verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä toteaa.

”Teimme skenaarioihin muutoksia palautteen pohjalta esimerkiksi lisäämällä merituulivoiman kasvua, mutta ennen muuta saimme vahvistuksen, että tulevaisuuskuvamme olivat oikeansuuntaisia. Keskustelu visiostamme jatkuu kevään aikana muun muassa Fingrid Current -tilaisuudessa ja asiakastoimikunnissa, Mikko Heikkilä jatkaa.

Fingrid pohtii visiossa vaatimuksia kantaverkon siirtokapasiteetille niin, että mahdollisimman moni erilaisista skenaarioista hyötyisi vahvistuksista kustannustehokkaasti.

”Puhtaan sähkön tarve kasvaa todennäköisesti merkittävästi vuoteen 2035 mennessä esimerkiksi nykyisten teollisuuden prosessien siirtyessä fossiilisista polttoaineista sähköön. Sähkön tarve voi tulevaisuudessa kasvaa entisestään puhdasta sähköä hyödyntävän energiaintensiivisen teollisuuden voimakkaan kasvun tai energian viennin seurauksena”, Fingridin asiantuntija Eveliina Seppälä huomauttaa.

”Panostukset kantaverkkoon mahdollistavat osaltaan sähköintensiivisten investointien tekemisen Suomeen, ja ne ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvylle siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”, Eveliina Seppälä jatkaa.

Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä sähkönsiirtokapasiteettia pohjoisesta etelään. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista auttaisi myös uusien sähkön siirtoyhteyksien toteuttaminen Ruotsiin ja Baltiaan. Vision pohjalta Fingrid laatii seuraavaksi 10 vuodeksi kantaverkon kehittämissuunnitelman, joka julkaistaan kesällä.

Lue lisää verkkovisiosta:
www.fingrid.fi/verkkovisio

Verkkovisioinnissa kuunnellaan asiakasta herkällä korvalla

Fingridin asiakkaat kiittävät uutta, avoimempaa tapaa rakentaa kantaverkon verkkovisiota. Skenaarioiden koetaan konkretisoivan tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeita, ja vision koetaan vastaavan hyvin erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarpeisiin.

”Kommentointikierroksia sisältävä tapa tehdä verkkovisiotyötä sopii hyvin Fingridin linjaan, jossa asiakkaan roolia korostetaan. Jotta voimme investoida, meidän on uskottava kantaverkon pystyvän vastaamaan meidän ja sähkömarkkinoiden tuleviin tarpeisiin. SSAB:n tavoite on, että kaikki tuotantomme on hiilidioksidivapaata vuoteen 2045 mennessä – ja tavoitteen saavuttamisessa sähköllä on suuri rooli”, SSAB:n energiapäällikkö Mikko Lepistö toteaa.

Myös Kymenlaakson Sähköverkon toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen pitää hyvänä asiakaspalautteen kuulemista myös visiotyön ollessa vielä kesken.

”Pidän tätä nykyaikaisena tapana kuunnella asiakkaita. Kaikki sähköverkot ovat mullistusvaiheessa, emmekä voi olla varmoja, mihin suuntaan kehitys kulkee. Verkkovisio vaikuttaa kattavalta paketilta, ja neljä skenaariota konkretisoivat hyvin tulevia investointitarpeita. Uskon, että voimme luottaa kantaverkon toimitusvarmuuteen jatkossakin”, Pylvänäinen sanoo.

Fokuksessa panostusten painopisteet

Kantaverkon panostusten sijainti kartalla on asiakkaille merkityksellinen.

”On kiinnostavaa nähdä, saammeko tulevaisuudessa tuulivoimaloita myös Kaakkois-Suomeen. Tämä vähentäisi siirtotarvetta pohjoisesta etelään. Aurinkopaneelien määrä vaikutusalueellamme kaksinkertaistuu joka vuosi, ja jatkossa meidän on huomioitava myös niiden energiantuotanto. Jakeluverkon rooli tulevaisuusvisiossa onkin jatkokeskustelun aihe, jolle Fingridin verkkovisio antaa hyvän pohjan”, Pylvänäinen kiittää.
SSAB:n sähkönkulutus tulee kasvamaan mahdollisesti jopa kymmenkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana.

”Kantaverkkovisiossa voisi olla enemmän suunnitelmia myös pohjoisimman Suomen osalta. Siellä noin kolmasosa Suomen pinta-alasta on edelleen aika heikon sähköverkon varassa. Sähkömarkkinat toimivat sitä paremmin, mitä suurempia yhtenäiset hinta-alueet ovat. Tämän takia on tärkeää, että vienti- ja tuontiyhteydet ovat riittäviä. Kantaverkko on sähköistymisen mahdollistaja, jonka tehtävänä on tulevaisuudessa kytkeä toisiinsa merkittävästi lisää sähköntuotantoa ja -kulutusta”, Lepistö summaa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *