Vastuu huoltovarmuustyöstä Suomessa kuuluu eri ministeriöille hallinnonaloillaan ja paikallistasoilla kunnille. Huoltovarmuuskeskus (HVK) kehittää toimintaa ja vastaa eräistä erityistehtävistä. Energiamurrokseen varautumisen keskeiset kysymykset on koottu HVK:n Energia 2030 -ohjelmaan.
– Energiajärjestelmän murroksen myötä huoltovarmuus turvataan jatkossa yhä enemmän ratkaisuilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden saatavuuteen, sähkön toimitusvarmuuteen sekä kasvavien primäärienergialähteiden, kuten ydinvoiman ja tuulivoiman, huoltovarmuusriskien hallintaan, Huoltovarmuuskeskuksen johtava analyytikko Hannu Hernesniemi kertoo.
HVK tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Se on ollut rakentamassa myös kriittisten yritysten yhteistyötä Krivat-palvelun avulla. Fingrid on yksi näistä yrityksistä. Krivat auttaa yrityksiä ennakoimaan häiriötilanteita ja hallitsemaan työnjakoa kriisin keskellä.
– Fingridillä on sähkömarkkinalain mukaan varautumisvelvoite häiriötilanteisiin. Fingridin varautumistiimi on monialainen, ja pääpaino on käyttövarmuuden ylläpidossa, varautumistiimin puheenjohtaja Kari Lindholm kertoo.
Varautuminen laajoihin sähkökatkoksiin
Sähkökatkojen vaikutukset yhteiskuntaan ovat laaja-alaiset. Valot eivät pala, ruokaa ei voi kypsentää eikä sähkölämmitys toimi. Nopeasti katkeavat myös puhelinyhteydet ja tietotekniset palvelut. Kauppojen kassat ja huoltoasemien bensapumput lakkaavat toimimasta. Yhteiskunta kuitenkin varautuu katkoksiin monin tavoin.
– Polttoainejakelun turvaamiseksi HVK on esimerkiksi varustanut jo neljä huoltoasemaa eri puolilla Suomea aggregaateilla ensisijaisesti hälytysajoneuvojen käyttöön. Tarkoitus on saada varajärjestelyn piiriin noin 70 asemaa. Päivittäistavarahuollon turvaaminen edellyttäisi sen sijaan noin kolmeasataa varavoimalla varustettua myymälää, Hernesniemi sanoo.
Energiayhtiöt ja viranomaiset pitävät yhteisiä JÄÄTYVÄ-harjoituksia, jotka ovat osoittaneet osapuolten varautumisen kehittyneen merkittävästi.
Talvella räntää ja kuuraa
Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutoksen tuomia sää- ja ilmastoriskejä Suomessa ovat esimerkiksi talvisten vesi- ja räntäsateiden lisääntyminen Etelä-Suomessa ja lumisateiden lisääntyminen etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lämpötilan nousu on Suomessa voimakkainta talvikuukausina. Niinpä sulamis- ja jäätymissyklit lisääntyvät, mikä kuluttaa infrastruktuuria. Routa ohenee, mikä vaikuttaa esimerkiksi metsäteiden kantavuuteen.
– Painava lumi voi kaataa puita, mutta kantaverkon johtokadut ovat niin leveitä, etteivät puut pääse kaatumaan johtojen päälle. Kun lämpötila vaihtelee nollan ylä- ja alapuolella, jäätä alkaa kertyä johtimiin. Olemme korottaneet paikoin ukkosjohtimen korkeutta ja vahvistaneet johdintyyppejä. Keski-Eurooppaa piinaavat jäätävät sateet eivät vielä tuota ongelmia Suomessa, mutta seuraamme verkkoyhtiöiden kokemuksia niistä. Teiden liukkaus tai pehmeys ei estä vikojen korjaamista, mutta voi hidastaa töitä, Lindholm toteaa.
Ongelmatilanteissa Fingrid pystyy tarvittaessa tuomaan työntekijöitä apuun rakennustyömailtaan ja verkon huollosta. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt auttavat myös toisiaan tarpeen tullen.
Kesällä ukkosmyrskyjä ja metsäpaloja
Kesällä hellejaksot pitenevät, mikä lisää ukkosten ja rajuilmojen riskiä. Kuivuuden seurauksena puolestaan kasvaa metsäpalojen riski.
– Helle ei ole ongelma kantaverkolle, mutta myrskytuuli ja ukkonen voivat olla. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näköpiirissä sellaisia ukkosmyrskyjä, joita verkko ei kestäisi. Metsäpalot ovat riski kantaverkolle, ja niiden torjunnassa raivaus on tehokkain tapa, Lindholm sanoo.
Merenpinnan nousu tai tulvat eivät ainakaan lähivuosina tule vaikuttamaan kantaverkkoon, koska voimajohdot ja sähköasemat sijaitsevat harvoin lähellä vesistöjä. Muuhun infrastruktuuriin tulvat voivat vaikuttaa.
Nykytiedon valossa Suomen kantaverkko kestää tulevat sääilmiöt hyvin ainakin seuraavien vuosikymmenten ajan. Ilmastoriskeihin kuitenkin varaudutaan.
– Kantaverkko toimii osana yhteiskuntaa ja sen toimivuus vaatii esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä, jotka voivat olla herkempiä säämuutoksille. Arvioni mukaan ilmastosta johtuvaa valtakunnallista kantaverkon vioittumista ei kuitenkaan tapahdu lähivuosikymmeninä, Lindholm vakuuttaa.
