”Suomessa säätila vaikuttaa voimakkaasti sähkönkulutukseen. Talvella jokainen pakkasaste lisää sähkönkulutusta 100–150 MW, ja kesällä yli 20 asteen menevät lämpöasteet lisäävät kulutusta 50 MW per aste. Niinpä sääennuste on isossa roolissa, kun Fingrid ennustaa sähkönkulutusta Suomessa. Kun lämpötila nousee 30 asteeseen, tämä tarkoittaa koko valtakunnan kulutuksessa 300–500 MW:n nousua”, Fingridin voimajärjestelmän käytön yksikön päällikkö Jonne Jäppinen kertoo.
Kaikkiaan koko maan sähkönkulutus on noin 9 000 MW:n luokkaa lämpimänä kesäkuisena arkipäivänä, joten hellepäivien vaikutus kokonaiskulutukseen on kuitenkin vähäistä.
”Puolet energiankulutuksestamme menee joka tapauksessa teollisuuden tarpeisiin. Sähköjärjestelmämme on mitoitettu huomattavasti raskaampaan talvikulutukseen, joten helteiden tuoma kulutuksen kasvu ei kuormita sitä merkittävästi”, Jäppinen muistuttaa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan helle tarkoittaa yli 25 asteen lämpötilaa, ja yli kolme viikkoa kestävä hellejakso samalla paikkakunnalla on poikkeuksellinen Suomessa. Niitä on ollut vuoden 1961 jälkeen vain vuosina 2003, 2010, 2014 ja 2018. Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksoja tulee todennäköisesti enemmän, vaikka Pohjois-Euroopassa talvet lämpenevät keskimäärin enemmän kuin kesät.
Erilaisten valoverhojen ja tuuletusikkunoiden rinnalla kotitalouksissa käytetään tuulettimia ja entistä useammin energiatehokkaita ilmalämpöpumppuja asunnon viilentämiseen. Myös toimistoissa ilmastointi pidetään yleensä päällä, vaikka suurin osa työntekijöistä olisi lomilla.
”Säästä riippuvaan sähkönkulutuksen kasvuun vaikuttavat lämpötilan lisäksi erityisesti tuuli- ja kosteusolosuhteet. Ne vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti asunnon rakenteet lämpiävät. Vuoden 2018 hellejakson aikana huomasimme ensimmäistä kertaa, että sähkönkulutus myös havaittavissa määrin kasvaa helteillä. Suomessa kulutusminimi on noin 20 asteessa. Kun mennään sen alle, ihmiset lämmittävät asuntojaan, ja kun mennään sen yli, aletaan viilentää”, Jäppinen toteaa.
Kotitalouksien, toimistojen, julkistilojen ja yritysten lisäksi serverisalit ja datakeskukset käyttävät energiaa viilentämiseen.
”Paikalliset erot kulutuksessa ovat suuria. Kulutus sijoittuu pääasiassa sinne, missä ihmiset ovat eli Etelä-Suomen keskuksiin. Vaikka ihmiset viettävät aikaa mökeillä, nekin ovat nykyään hyvin varusteltuja, ja niitäkin viilennetään sähköllä. Jatkossa mökeille asennetaan ehkä enemmän aurinkopaneeleja, jolloin energiantuotanto ja -kulutus tapahtuvat samassa paikassa”, Jäppinen pohtii.
