Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnissä laajamittainen ja pitkäkestoinen ohjelmatyö, jonka avulla pyritään hallitsemaan yhteiskunnan ja talouden murrosten vaikutusta huoltovarmuuteen. Ohjelmakokonaisuus koostuu neljästä ohjelmasta, jotka ovat Energia 2030, Digitaalinen turvallisuus 2030, Logistiikka 2030 ja Alue 2030.
”Energiaohjelman toteutuksessa tähdätään aluksi vuoteen 2025. Tavoitteena on verkostomaisen työskentelyn kautta yhdessä yrityselämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa etsiä keinoja, joilla energian saanti turvataan tulevaisuuden kriisitilanteissa ja elämä voi jatkua mahdollisimman häiriöttä”, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.
Känkäsen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen roolina on toimia huoltovarmuuden laajana solmukohtana, asiantuntijana ja rahoittajana, kun ohjelmia viedään käytäntöön.
”Tehtävämme on koota kunkin alueen ja sektorin toimijat yhteen ja kehittää yhdessä työkaluja huoltovarmuuden varmistamiseksi toimintaympäristön muutosten keskellä myös tulevaisuudessa”, hän sanoo.
Kompleksinen maailma on haavoittuva
Olemme monin tavoin riippuvaisia energiasta. Sitä pitää olla riittävästi saatavilla kaikille kuluttajille. Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Etäisyydet ovat pitkiä, joten niin ihmisten kuin tavaroiden kuljettaminen vaatii energiaa. Sijaintimme on pohjoinen, joten lämmittäminen vaatii paljon energiaa. Yhteiskunta myös digitalisoituu ja sähköistyy. Olemme tulevaisuudessa yhä riippuvaisempia energian toimitusvarmuudesta ja häiriöttömästä energian saannista.
”Elämme keskinäisriippuvaisessa ja kompleksisessa maailmassa, joka on haavoittuvainen hyvin erityyppisille riskeille. Häiriö sähkönjakelussa, maailmankaupassa tai kansainvälisen logistisen ketjun toiminnassa voi aiheuttaa ketjureaktion, jossa kriittisten materiaalien pula voi aiheuttaa pitkäaikaisia kriisejä. Siksi ennakointi, varautuminen ja osaltaan myös omavaraisuus on elintärkeää”, Känkänen sanoo.
Elämme keskinäisriippuvaisessa ja kompleksisessa maailmassa, joka on haavoittuvainen hyvin erityyppisille riskeille.
Energian arvo on puolet varmuusvaraston taseesta
Janne Känkäsen mukaan energiajärjestelmän suuri murros haastaa energian varmuusvarastoinnin, kun luovutaan hyvin varastoitavista fossiilisista polttoaineista, jotka korvautuvat esimerkiksi toistaiseksi vaikeammin varastoitavalla tuuli- ja ydinvoimalla.
”Vielä on vaikeaa arvioida, miten erilaiset vaihtoehtoiset energiantuotannon ja -jakelun teknologiat täsmälleen kehittyvät. Uskon kuitenkin, että uusien teknologiaratkaisujen myötä syntyy uusia mahdollisuuksia myös huoltovarmuuden takaamiseen. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunnan sähköistyminen ja vihreän siirtymän hiilineutraaliustavoite toteutuvat”, Känkänen sanoo.
Energian painoarvo korostuu tällä hetkellä
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoinnin kokonaisuudessa. Kahden miljardin euron arvoisten varastoitavien materiaalien taseesta polttoaineiden osuus on noin 50 prosenttia.
”Vaikka olemmekin matkalla kohti hiilineutraalia aikaa, varmuusvarastoissamme tulee olemaan vielä pitkään fossiilisia polttoaineita varajärjestelmänä. Lienemme tulevaisuudessa viimeinen taho, jolta löytyy kivihiiltä”, hän sanoo.
Ohjelmat toteuttavat uudistettua strategiaa
Huoltovarmuuskeskus edistää neljällä ohjelmallaan myös strategisia tavoitteitaan, joita ovat yhteiskunnan kriittisten materiaalien varmuusvarastoinnin ohella riskien ja uhkien ennakointi ja analyysi sekä verkostotoiminnan kehittäminen.
”Koronakriisi toi esiin haavoittuvuuden terveydenhuollossa tarvittavien suojavarusteiden, maskien ja visiirien suhteen. Nyt olemme edesauttaneet niiden kotimaisen tuotannon käynnistymistä minimoidaksemme riippuvuutta tuonnista. Korona vahvisti myös ennakoinnin tärkeyden ja tarpeen kyetä erottamaan aiempaa systemaattisemmin heikkoja signaaleja. Säännöllisen tilannekuvan rakentaminen ja tilannetietoisuuden parantaminen helpottavat varautumista tulevaisuuden häiriöihin”, Känkänen sanoo.
Säännöllisen tilannekuvan rakentaminen ja tilannetietoisuuden parantaminen helpottavat varautumista tulevaisuuden häiriöihin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa huoltovarmuuteen kahdelta eri suunnalta. Toisaalta se edellyttää uusia ratkaisuja varastoida vähäpäästöistä energiaa ja sähköä, mutta myös kykyä varautua muun muassa sään ääri-ilmiöihin.
”Pyrimme skenaariotyöskentelyllä vahvistamaan kykyämme reagoida nopeasti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin”, Känkänen sanoo.
Tavoitteena verkostomaisempi, avoimempi ja läpinäkyvämpi organisaatio
Yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa tullaan kehittämään jatkossa, vahvistamalla verkostomaista toimintaa.
”Huoltovarmuuskeskuksen sektorit ja poolit ovat tehokas tapa ylläpitää ja kehittää eri alojen yritysten kykyä toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haluamme edistää verkostotoimintaa niin, että osaamme tunnistaa asioita, jotka ovat yrityksille tärkeitä. Samalla haluamme tarjota poolitoimintaan osallistuville yrityksille selkeää lisäarvoa, mikä kannustaa niitä osallistumaan toimintaan”, Janne Känkänen sanoo.
Haluamme edistää verkostotoimintaa niin, että osaamme tunnistaa asioita, jotka ovat yrityksille tärkeitä.
Känkänen haluaa myös terävöittää Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tulevina vuosina.
”Meillä on velvollisuus ja mahdollisuus kertoa laaja-alaisemmin toiminnastamme yhteiskunnalle ja osallistua aktiivisemmin keskusteluun, kun on kyse yleisemmin huoltovarmuuden kenttään liittyvistä asioista. Samalla huoltovarmuuteen liittyy myös turvallisuuskriittistä tietoa, esimerkiksi varmuusvarastoinnin yksityiskohdat, jotka eivät voi olla julkisia”.
