”Valmistuin kymmenen vuotta sitten diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston Sähkötekniikan ja automaation laitokselta ja väittelin tohtoriksi vuonna 2017, joten laitos ja Aalto-yliopisto ovat minulle ennestään tuttuja. Olen myös työskennellyt siellä joitakin vuosia tutkijana. Laitoksen asiantuntijuus on todella laaja-alaista. Itse olen perehtynyt lähinnä sähköverkkoalan tutkimukseen”, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun vanhempi asiantuntija Janne Seppänen kertoo.
Hän aloitti toukokuussa Aalto-yliopistolla viisivuotisessa tehtävässään, joka on osa-aikainen. Kolme päivää viikossa Seppänen jatkaa Fingridillä, missä hän on työskennellyt jo kahdeksan vuotta.
”Suomalaisissa yliopistoissa ei ole viime vuosina ollut laajalti suurjännitteisten sähkönsiirtojärjestelmien opetusta eikä asiaan keskittyneitä tutkimusryhmiä, ja pyrin nyt paikkaamaan tätä puutetta. Tarkoitukseni on perustaa sähkönsiirtoon erikoistunut tutkimusryhmä. Lisäksi odotan innokkaasti opettamista ja opiskelijoiden ohjaamista alalle töihin”, Seppänen sanoo.
”Energiamurroksen myötä osaajatarve kasvaa laajasti koko energia-alalla, ja sähkönsiirtoala on merkittävä työllistäjä lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Fingrid investoi kaksi miljardia euroa kantaverkkoon tällä vuosikymmenellä. Siirtoverkko on keskeisessä roolissa Suomen ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa ja tavoitteeni on lisätä alan yritysten tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa”, Seppänen jatkaa.
Sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja Jorma Kyyrä on tyytyväinen laitoksen asiantuntijuuden kasvaessa entisestään.
”Laitoksellamme on nyt viisi hyvin erilaista työelämäprofessoria, ja he vahvistavat osaamisellaan ja työelämäyhteyksillään laitoksen eri fokusalueita: sähköenergiatekniikka, robotiikka ja automaatio sekä terveysteknologia. Janne Seppänen vahvistaa sähkönsiirron ja uusiutuvan energian asiantuntijuuttamme. Olemme juuri palkanneet myös uuden professorin, joka on erikoistunut sähkönsiirtoon. Lisäksi olemme lisänneet Aallossa energia-alan koulutuksen opiskelijapaikkoja”, Kyyrä toteaa.
Työelämäprofessorit muun muassa vahvistavat yliopiston vuorovaikutusta yhteiskunnan ja yritysmaailman kanssa. Seppänen uskoo, että yhteistyö hyödyntää kaikkia osapuolia.
”Teollisuuden puolella Suomessa on sähkönsiirtojärjestelmien alalla kansainvälisen tason osaamista, ja pyrin rakentamaan yhteyksiä teollisuuden ja yliopistojen välille. Tämä hyödyntää teollisuutta, koska opiskelijoilla tulee olemaan parempi pohja heidän siirtyessään teollisuuden palvelukseen. Yliopistot hyötyvät sen sijaan yhteisistä tutkimushankkeista teollisuuden kanssa ja alan opetuksen kehittymisestä. Uskon, että pystyn edistämään yhteisiä tutkimusprojekteja Aalto-yliopiston, Fingridin ja muiden yritysten välillä sekä esimerkiksi pohjoismaisten ja suomalaisten yliopistojen välillä”, Seppänen toteaa.
Jorma Kyyrä kannustaa luomaan monenlaisia yhteistyömuotoja.
”Sähkötekniikan ja automaation laitoksen budjetista jopa kymmenen prosenttia tulee yritysrahoituksesta, ja yhteistyö teollisuuden ja yliopistojen välillä on tiivistä. Suomessa on helppo löytää tutkimusorientoituneita henkilöitä, jotka ovat teollisuuden palveluksessa. Meillä on laitoksella myös paljon kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita, ja toivon Fingridin ja muiden teollisuuden edustajien kiinnostuvan heidän osaamisestaan uusien yhteistyöprojektien myötä”, Kyyrä toteaa.
