Jonkun on näytettävä suuntaa ja oltava edelläkävijä, kun on aika alkaa käyttää uutta teknologiaa. Yksikön päällikkö Janne Eskelisen mukaan Fingrid ottaa mieluusti tämän roolin, kun pitkään ja luotettavasti palvellut SF6-eristekaasu pitää korvata ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla.
SF6-kaasun vaihtaminen kojeistoa uusimatta ei kuitenkaan ole mahdollista, ja kojeistot tulevat käyttöikänsä päähän vähitellen. Nyt siis tehdään pitkän aikavälin suunnitelmaa ja tiekarttaa. SF6 toimii erinomaisesti valvotuissa olosuhteissa ja Fingridissä se on jatkuvan seurannan alla.
SF6 on kuitenkin noin 23 500 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi (CO2). Uusia ratkaisuja haetaan nyt ilmaston ehdoilla.
– Kyseessä on uusi asia toimialalla ja Fingridissä on kunnianhimoinen tavoite, jonka perusteella olemme laatineet tiekartan SF6-vapaan teknologian käyttöönottamisesta. Ensimmäinen pilotti on valmistelussa ja visiossamme kaikki uudet 110 kilovoltin (kV) GIS-kojeistot edustavat uutta eristetekniikkaa vuodesta 2025 lähtien.
Pilotiksi on tarjolla Virkkalan 110 kilovoltin sähköasema, jonka kojeistouusintaan tähtäävä projekti käynnistynee jo tämän vuoden syksyllä.
– Uudistus koskee nimenomaan kaasueristeisiä GIS-kojeistoja ja 110 kilovoltin jännitetasoa. Korkeammille jännitetasoille uutta eristeteknologiaa ei ole vielä kaupallisesti saatavilla.
Ympäristöystävällistä seoskaasua tai paineistettua ilmaa
Eskelinen kertoo, että Fingrid on käynyt alkuvuoden mittaan neuvotteluja kojeistovalmistajien kanssa. Ala on melko keskittynyt ja pääosin kaikki eurooppalaiset valmistajat ovat heränneet toden teolla asiaan, mikä on tarkoittanut voimakasta kehitystyötä SF6-kaasun korvaamiseksi.
– Eri toimittajilla on erilaisia eristeratkaisuja, jotka ovat tyypillisesti uusia seoskaasuja tai paineistettua teollisuusilmaa. Uuden teknologian ilmakehää lämmittävä vaikutus on lähes 100 prosenttia pienempi kuin SF6-kaasulla.
Fingrid on nyt tarkastellut eri valmistajien ratkaisuja, ja sopivin tekniikka valikoituu julkisena toimijana toteutettavan kilpailutuksen kautta. Eskelinen myöntää, että siirtyminen uuteen teknologiaan on osaltaan hyppy tuntemattomaan.
– Edelläkävijän rooli sisältää myös riskejä. Meillä ei ole kokemustietoa uuden eristeaineen toiivuudesta. Kustannusten suhteen tiedossa on nousua, mihin vaikuttaa rajallinen kilpailutilanne ja pieni toimijajoukko.
Kyseessä on globaali asia, sillä keskustelu ympäristö- ja ilmastoasioista käy yhteiseurooppalaisella tasolla ja Euroopan unioni laatii yhteisiä säännöksiä. Uuden eristetekniikan kojeistoja on jo asennettu Keski-Euroopassa ja Norjassa, joten kokemuspohjaista tietoa alkaa pikku hiljaa kertyä.
Luotettavasti käyttöiän loppuun asti
Ensimmäiset suurjännitteiset GIS-kojeistot ja SF6-eristekaasu tulivat markkinoille 1960-luvulla. Yhdistelmä on yhä toimiva ja luotettava, eikä Fingridillä ole aikomusta luopua niistä kertarytinällä. Uudet teknologiat alkavat siis yleistyä verkossa toden teolla vasta tulevina vuosikymmeninä.
– Kojeistojen käyttöikä on 40–50 vuotta ja käytämme sen täysimääräisesti hyödyksi, mikä on järkevää myös kansantaloudellisesti. Kun vaihtoikä koittaa ja verkko edellyttää kojeiston uusimista, haluamme asentaa jatkossa tilalle SF6-vapaan kojeiston.
SF6-kaasun vaihtaminen kojeistoa uusimatta ei ole mahdollista. Kojeiston uusinnan yhteydessä luotetut toimijat vastaavat siitä, että SF6-kaasu otetaan turvallisesti talteen ja sen jatkokäsittely hoituu asianmukaisella tavalla.
– SF6 on jatkuvassa valvonnassa. Sitä vapautuu ilmakehään hyvin pieniä määriä, eikä se näyttele jättämässämme hiilijalanjäljessä suurta roolia.
