Kuluttajat ja yritykset voivat saada tulevaisuudessa sähköyhtiöiltä entistä nopeampaa ja monipuolisempaa palvelua, kun sähkömarkkinoilla otetaan helmikuussa 2022 käyttöön keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, datahub. Järjestelmästä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingridin tytäryhtiö Fingrid Datahub.
Jatkossa ydintiedot Suomen noin 3,6 miljoonasta sähköliittymästä löytyvät yhdestä paikasta, kun ne nyt ovat hajallaan jakeluverkkoyhtiöiden ja sähkönmyyjien tietojärjestelmissä.
– Uudistus parantaa sähkösopimuksiin ja energian kulutukseen liittyvien perustietojen oikeellisuutta. Ne ovat myös entistä nopeammin eri toimijoiden saatavilla, Fingrid Datahubin johtaja Pasi Aho sanoo.
Tavalliselle kotitaloudelle uudistus näkyy muun muassa siinä, että sähkösopimuksen vaihtaminen muuton tai kilpailutuksen yhteydessä nopeutuu nykyisestä. Sähkön myyjillä on myös mahdollisuus kehittää asiakkaille räätälöityjä palveluita. Esimerkiksi kaupunkiasunnon ja kesämökin sähkösopimukset on mahdollista sisällyttää samaan sähkösopimukseen, vaikka ne sijaitsisivat eri puolilla Suomea.
– Yhteinen järjestelmä mahdollistaa myös uudenlaisten palveluiden kehittämisen vaikkapa kulutuksen seurantaan tai energiansäästöön, Aho huomauttaa.
Sähkönkäyttötiedot kännykkäsovellukseen
Sähköyhtiöt voivat kehittää tulevaisuudessa kuluttajille mobiilisovelluksia, joista voi yhdellä kertaa seurata kaupunki- ja vapaa-ajan asunnon sähkönkäyttötietoja. Datahubin tietoja voi käyttää jatkossa noin sata sähkönmyyjää ja 80 sähkönsiirrosta vastaavaa jakeluverkkoyhtiötä. Ahon mukaan tietojen välityksessä ollaan tarkkoja siitä, että tietoja saavat vain henkilöt ja yritykset, joilla on siihen oikeudet.
– Yksityisyyden suoja ja tietoturva ovat erityisen tärkeässä roolissa järjestelmän kehityksessä. Henkilötiedot ja sähkönkäyttöpaikan tiedot välitetään luotettavasti ja turvallisesti eri osapuolten välillä, Aho toteaa.
Datahubiin tulee asiakasportaali, josta voi tarkistaa omat tietonsa. Siellä on lisäksi mahdollisuus määritellä tahot, joille annetaan valtuudet päästä tietoihin.
Datahubin perustaminen liittyy EU-lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta ja lisätä kilpailua Euroopassa.
– Pitkällä aikavälillä sähköä kuluttavien kotitalouksien ja yritysten rooli kasvaa, kun sähköjärjestelmästä tulee entistä hajautetumpi, älykkäämpi ja vihreämpi, sisäisen energiamarkkinan johtaja Catharina Sikow-Magny Euroopan komissiosta sanoo.
Kotitalous voi myydä sähköä
Hänen mukaansa sähkön kuluttajilla on mahdollisuus hyötyä osallistumalla aktiivisesti sähkömarkkinoiden toimintaan. Esimerkiksi kotitalous voi myydä aurinkopaneeleilla tuottamansa ylimääräisen energian sähköverkkoon. Yrityksellä on puolestaan mahdollisuus osallistua sähkön kysyntäpiikkejä tasaavaan kulutusjoustoon ja saada tästä alennusta sähkön hintaan.
Keskitettyjä tiedonvaihtojärjestelmiä valmistellaan useissa maissa. Datahubia vastaava järjestelmä on jo nyt käytössä Tanskassa, Norjassa ja Virossa. Ruotsissa se on parhaillaan rakenteilla.
– Suomi on hyvin mukana kehityksessä, Sikow-Magny arvioi.
Sähkömarkkinat murroksessa
Sähkönmyynnin vähittäismarkkinoilla on käynyt viime aikoina kuhina, kun energiayhtiöt ovat yhdistäneet voimiaan fuusioitumalla keskenään ja perustamalla yhteisiä sähkön myyntiyhtiöitä. Tuoreimpia esimerkkejä on valtakunnallinen sähkönmyyntiyhtiö Oomi, jossa on mukana 11 sähköyhtiötä eri puolilta Suomea. Sähköyhtiöitä ajavat yhteen energiamarkkinoiden murros ja kiristyvä kilpailu. Yhteistyöllä haetaan suuruuden tuomia hyötyjä ja parempaa kannattavuutta.
Sähkön myyjien määrän arvioidaan vähenevän tulevina vuosina edelleen. Kehitystä voi verrata telealaan, jossa operaattoreiden määrä on pudonnut rajusti. Sähkömarkkinoiden järjestelyjä työntävät omalta osaltaan eteenpäin nyt tekeillä olevat ja tulevaisuudessa näkyvät tietojärjestelmäinvestoinnit. Sähkömarkkinoilla siirrytään jatkossa tunnista vartin jaksoihin, joissa myydään ja ostetaan sähköä sekä selvitetään sähkömarkkinoilla toimivien osapuolten väliset sähköntoimitukset.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.9.2020
