Fingrid on panostanut vuosien ajan merkittävästi esimieskoulutuksiin. Ehdoton voimavaramme ovat yhteiset Johtamisen Polku (JoPo) -esimieskoulutukset, jotka kokoavat yhteen esimiehet lähipäivien, pienryhmätapaamisten ja välitehtävien tiimoilta. Oman kahdeksan vuoden esimiespolkuni aikana nyt käynnistyi kolmas JoPo. Tämän kerran lähestymiskulma on coaching eli valmentava johtajuus. Koulutukset perustuvat jatkumoon, jonka perustan luovat aina yrityskulttuurimme, johtamisperiaatteemme ja fingridiläisyys – näihin yhdistetään haluttu lähestymiskulma esimiestyömme kehittämiseen, johtamisen perusprinsiippejä unohtamatta.
Esimiehen henkilökohtainen kehittyminen ei jää koulutuksissa sattuman varaan – tämän varmistaa koulutuksen alussa tehdyt esimiesarvioinnit, joiden pohjalta räätälöidään seurattava suunnitelma oman johtamisen kehittämiseksi. Näitä arviointeja esimiehet odottavat aina yhtä suurella innolla kuin koululaiset päästötodistuksia. Eräs koulutusten tärkeimmistä anneista on myös avoimet keskustelut esimiestyöstä sekä hyvien ja hieman haastavampien kokemusten jakaminen. Yhteiset koulutukset ja keskustelut yhdenmukaistavat esimiestyötä ja käytäntöjä, mutta samalla annetaan myös valta käyttää esimiesharkintaa sekä oma persoonaa – kaikkia ei ole tarkoitus puristaa samaan muottiin, persoonan kuuluu näkyä ja kuulua. Koulutuksen järjestävien konsulttien ohella, tuulahduksen talomme ulkopuolisesta johtamisesta tuo aina joku mielenkiintoinen asiantuntijapuheenvuoro.
Viime koulutuspäivään näkemystä valmentavaan johtamiseen toi puheenvuorollaan entinen ammattifutaaja, nykyinen urheilu- ja stadionjohtaja Aki Riihilahti. Urheilu- ja yritysmaailman eroavaisuuksista huolimatta johtamisen periaatteet ovat pohjimmiltaan samoja. Palkataan osaamisen ohella asennetta, oikeat ihmiset oikeille paikoille, mikä on olennaista onnistumisen kannalta, tehdään oikeita asioita ja ollaan niissä hyviä, asetetaan raamit, tuetaan ja rohkaistaan, valtuutetaan jne. Toki on myönnettävä, että jalkapallossa niin valmentajan kuin pelaajien asema heiluu herkemmin, jos voittoja ei tule. Myös tulosten arviointi jalkapallossa on helpompaa, 1–0 tulostaululla loppuvihellyksen jälkeen osoittaa, että homma hoidettu, vaikka mitään järkevää muutoin ei olisikaan saatu kentällä aikaan. Huonolla pelillä voi voittaa eikä hetken päästä kukaan välitä, miten se saavutettiin. Vaikkapa sähköasemarakentamisessa ei ihan riitä, että asema saadaan jollainlailla kyhättyä. Pitää olla selvä käsitys ja dokumentaatio matkan varrelta, miten se toteutettiin ja tekemisen pitää olla jatkuvasti laadukkaalla tasolla. Huonolla tekemisellä ei saada lopussa sitä yks nollaa taululle eli toimivaa ja luotettava asemaa.
Yksitoista parasta pelaajaa kentällä ei välttämättä ole tae parhaasta joukkueesta. Huuhkajat ovat oiva esimerkki, jossa ”riittävän” hyville pelaajille on löydetty oma roolitus ja paikka sekä keskitytään sataprosenttisesti tekemään hyvin oikeita asioita. Lisäksi oikea pelitapa, joukkuekulttuuri ja valmentajan rauhallinen, ohjaava ote täydentävät kokonaisuutta. Näin joukkueen tekeminen saadaan paremmaksi kuin yksilöiden henkilökohtainen osaaminen antaisi odottaa. Sama pätee missä tahansa työpaikalla.
Tärkeä osa onnistumista niin kentällä kuin työssä on asettaa raamit. Näiden puitteissa pallovirtuoosit ja taiteilijasielut saavat toteuttaa itseään pelitavan ja yrityksen toimintatapojen sisällä – raamit asettavat sen mikä on hyväksyttää ja mikä ei. Liian tiukat raamit tukahduttavat innovatiivisuuden ja innon yrittää, valmentajalla ja esimiehellä pitää olla myös rohkeutta ja pelisilmää raameista joustamiseen ilman, että se rapauttaa yhteishenkeä ja työmoraalia.
Lopulta se on asenne, joka ratkaisee onnistumisen ja menestymisen. Asenne sitoutua sovittuun, asenne kehittää ja kehittyä, asenne pelata joukkueelle ja asenne tehdä töitä niin henkilökohtaisen kuin yhteisen tavoitteen eteen. Historia on täynnä esimerkkejä ”lahjattomista” tyypeistä, jotka hyvällä asenteella, kovalla työnteolla ja itsensä kehittämisellä ovat nostaneet itsensä huipulle – vastaavasti yhtä paljon on esimerkkejä ”asennevammaisista”, kadonneista huippulahjakkuuksista. Vastoinkäymisiäkin mahtuu mille tahansa polulle, mutta niiden ei pidä antaa lannistaa vaan pitää pää pystyssä, toivo sydämessä ja katse koti parempaa – ” You’ll Never Walk Alone”.
Vesa Syrjälä
Yritysturvallisuuspäällikkö
