Ylpeä ja luottavainen. Nämä kaksi sanaa tulevat ENTSO-E:n puheenjohtaja Hervé Laffayen mieleen ensimmäisenä, kun hän arvioi sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen järjestön ensimmäistä kymmentä toimintavuotta.
– ENTSO-E:lla ja sen jäsenillä on täysi syy katsoa kulunutta kymmentä vuotta tyytyväisin mielin. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi, toteaa kesällä tehtävässään aloittanut Laffaye.
Laffaye on tehnyt pitkän uran RTE:n (Réseau de Transport d’Electricité) eli Ranskan kantaverkkoyhtiön palveluksessa ja toimii parhaillaan RTE:n varatoimitusjohtajana.
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden (TSO:t) toimintaympäristö on muuttunut Laffayen mukaan kymmenessä vuodessa valtavasti.
– Kun ENTSO-E aloitti, olimme vasta rakentamassa paneurooppalaista sähköverkkoa. Sähköenergiantuotanto oli pitkälti kansallinen asia.
Sähkömarkkinoiden avaamisen, tuotannon ja siirtoverkonhaltijoiden eriyttämisen myötä TSO:ista on tullut sähkömarkkinatoimijoiden kohtaamispaikka. Ennen kaikkea yhteistyö siirtoverkonhaltijoiden kesken on noussut aivan uudelle tasolle.
– Nyt meillä on aidosti eurooppalainen kantaverkkojen yhteisö, iloitsee Laffaye.
ENTSO-E on Fingridin uusi perhe
Samaa mieltä on Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Eurooppa on hänen mukaansa tullut kymmenessä vuodessa selvästi lähemmäs.
– Elämme nyt vahvaa eurooppalaistumisen aikaa energia-asioissa.
Ruusunen muistelee, että Fingridin perustamisen jälkeen rajat ylittävän yhteistyön tunnussana oli seuraavat kymmenen vuotta Nordel eli pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö. Nordelin järjestelmään kuuluivat Pohjoismaiden kantaverkot ja niiden väliset yhteydet. Sähkömarkkinayhteistyö oli tiivistä ja synnytti Ruususen mukaan paljon hyvää. Kantaverkkoyhtiöt operoivat yhteistyössä pohjoismaisia sähköverkkoja, kehittivät markkinoita, jakoivat osaamista sekä varautuivat markkinoiden tuleviin muutoksiin.
Kun ENTSO-E perustettiin, Nordelin toiminta siirrettiin sen osaksi ja nykyään ENTSO-E määrittelee raamit myös pohjoismaiselle yhteistyölle.
– Suku kasvoi silloin kertaheitolla noin 40 jäsenellä. ENTSO-E on Fingridin uusi perhe ja yhteistyömme keskittyy nyt sen piiriin. ENTSO-E:ssa ovat meidän kollegamme ja ystävämme, kuvailee Ruusunen.
Laajat sisämarkkinat ja yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt ovat tuoneet Ruususen mukaan kantaverkkoyhtiöiden toimintaan vakautta ja ennustettavuutta.
Samalla toiminta on moniulotteisempaa. Kantaverkkoyhtiöiden toimintakulttuurit eroavat toisistaan ja sähkön sisämarkkinoiden yhdentymisessä on vielä paljon tehtävää, mutta aivan kuten Suomi on mukana EU:n kehittämisessä, Fingrid on omalla panoksellaan viemässä eurooppalaisia sähkömarkkinoita aktiivisesti eteenpäin.
– Maailmasta on tullut pienempi Fingridille ja kaikille eurooppalaisille kantaverkkoyhtiöille, kiteyttää Ruusunen.
ENTSO-E näyttää suunnan
Ruusunen muistuttaa, että pohjoismainen yhteistyö perustui vapaaehtoisuuteen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Nyt tilanne on toinen: ENTSO-E-yhteistyön pohjana on velvoittava EU-lainsäädäntö. ENTSO-E onkin paitsi kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö, myös alan virallinen EU-toimielin.
EU:n laajuinen sähkömarkkinoiden yhdentyminen alkoi vuonna 1996. Silloin astui voimaan yhteisiä sähkön sisämarkkinasääntöjä koskeva direktiivi. Vuonna 2009 kolmas energiapaketti synnytti ENTSO-E:n ja antoi sille laillisen mandaatin valmistella alan sääntöjä.
Laffaye huomauttaa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ENTSO-E on yhdessä kansallisten energiavirastojen ja siirtoverkonhaltijoiden kanssa kehittänyt eurooppalaiset markkina-, käyttö- ja liityntäsäännöt sekä ohjeistot sähköverkoille. Verkkosäännöt ovat keskeinen osa sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista sekä EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Osa verkkosäännöistä odottaa vielä täysimääräistä toimeenpanoa jäsenmaissa.
Lisäksi ENTSO-E huolehtii institutionaalisena ja puolueettomana toimijana eurooppalaisen sähköverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmasta, laatii arvioita sähkön toimitusvarmuudesta ja tekee tutkimuksia ajankohtaisista aiheista.
– ENTSO-E:lla on tärkeä teknisen neuvonantajan, markkinakehittäjän, ennakoijan ja suunnannäyttäjän rooli, toteaa Ruusunen.
Laffayen mukaan yksi ENTSO-E:n keskeisistä tavoitteista on varmistaa korkealuokkainen palvelu ja sähkön toimitusvarmuus eurooppalaisilla markkinoilla.
– Olemme onnistuneet toteuttamaan nämä molemmat tavoitteet. Kymmenen viime vuoden aikana EU-maissa ei ole koettu yhtäkään isoa sähkökatkosta.
Seuraava askel markkinoiden kehittämisen tiellä on kansallisten säätösähkömarkkinoiden integrointi. Tulevaisuuden eurooppalaiset kaupankäyntialustat mahdollistavat säätösähkötuotteiden vaihdon siirtoverkonhaltijoiden välillä. Tämä tehostaa rajat ylittävää sähkönsiirtoa ja parantaa entisestään sähkön toimitusvarmuutta. Markkinaintegraatio helpottaa myös uusiutuvan energian integrointia verkkoon ja lisää kilpailua eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.
Tavoitteena kustannustehokas energiasiirtymä
Uusi vuosikymmen ei näytä ENTSO-E:n puheenjohtajan mukaan ainakaan edellistä rauhallisemmalta. Ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkia yhdistävä haaste. Jokainen talouden osa-alue on muutettava kestäväksi. Sähkömarkkinoiden kohdalla se tarkoittaa luonnollisesti päästöttömiä sähköntuotantomuotoja.
– Vielä kymmenen vuotta sitten uusiutuvan energian piti sopeutua markkinoille, nyt markkinoiden on mukauduttava sopivaksi uusiutuvalle energialle. Meneillään on kokonaisvaltainen muutos siinä, miten tuotamme ja kulutamme sähköä, kuvailee Laffaye.
Uusiutuva energia on luonteeltaan vaihtelevaa ja tuo mukanaan monia uusia kysymyksiä. Laffaye huomauttaa, että nykyisten järjestelmien parantaminen ei enää riitä, vaan kantaverkkoyhtiöt joutuvat pohtimaan monet asiat kokonaan uusiksi.
Ruususen mukaan infrapuolen haasteet pääsevät usein unohtumaan yleisessä keskustelussa.
– Sähköverkkoinfra on piilossa, mutta sen merkitys EU-maiden puhtaalle energiantuotannolle on ratkaisevan tärkeä.
Kaikkialla Euroopassa tarvitaan huomattavasti enemmän investointeja sähköverkkoihin, jotta ne voivat palvella yhä monimuotoisempaa energiajärjestelmää, joka yhdistää hajautettua tuotantoa nykyisten kulutuskohteiden lisäksi kasvavaan määrään sähköautoja, lämpöpumppuja ja muuta verkkoon yhteydessä olevaa teknologiaa.
– Meidän kantaverkkoyhtiöiden on muutoksen keskellä pidettävä joka sekunti huolta siitä, että valot pysyvät päällä ja samaan aikaan edistettävä tehokkaiden markkinoiden toimintaa, muistuttaa Laffaye.
Laffayen mukaan ENTSO-E tukee täysillä jäseniään ja tekee parhaansa mahdollistaakseen turvallisen, hallitun ja kustannustehokkaan energiasiirtymän kaikille eurooppalaisille. Epävarma poliittinen toimintaympäristö ei ainakaan helpota tehtävää. Yksi esimerkki on EU:n ja Britannian tuleva suhde.
– Muodostui se millaiseksi tahansa, oma toiveeni on, että me pidämme Britannian osana ENTSO-E:ta ja yhteistyötämme. Sähkö kulkee verkoissa jatkossakin, ja me molemmat tarvitsemme toisiamme.
Avoimuuden merkitys kasvaa
Laffayen mukaan läpinäkyvyys on ENTSO-E:n toiminnan keskeinen periaate. Se edellyttää jatkuvaa kuuntelemista ja oppimista. Laffaye kiittää, että Fingrid on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ENTSO-E:ta ja tuonut mukanaan monia innovaatioita.
Ruusunen huomauttaa, että Fingrid voi oppia paljon muilta eurooppalaisilta kantaverkkoyhtiöiltä ja samalla sillä on paljon annettavaa muille. Eräs Fingridin erityispiirre on avoimuus suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
– Tämä on Fingridillä selkäpiissä ja avoimuuden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa kaikilla elämän osa-alueilla. Kantaverkkoyhtiöt eivät ole tästä poikkeus.
Avoimuus näkyy myös tiiviissä asiakasyhteistyössä.
– Me kokeilemme, innovoimme ja kehitämme toimintaamme yhdessä asiakkaiden kanssa. Tämä on yksi konkreettinen asia, josta voitaisiin ottaa oppia muualla Euroopassa, pohtii Ruusunen.
Monta syytä optimismiin
Muutosten keskellä yksi asia on Laffayen ja Ruususen mukaan varma: ENTSO-E:n merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.
– ENTSO-E on arvostettu ja luotettu toimija. On äärimmäisen tärkeää, että se säilyttää myös jatkossa uskottavuutensa, toteaa Ruusunen.
Energiasiirtymä edellyttää vaikeita päätöksiä, mutta Ruususen mukaan vaikeuksien ylitse kyllä päästään, kun kantaverkkoyhtiöitä kohtaan tunnetaan luottamusta. On huolehdittava siitä, että ihmiset kokevat jatkossakin, että kantaverkkoyhtiöt ovat yhteiskunnan puolella.
Haasteista huolimatta Laffaye suhtautuu tulevaisuuteen levollisin mielin.
– Pääsyy optimismiin ponnistaa meidän bisneksestämme: sähkö on tulevaisuuden energia.
Sähkön merkitys yhteiskunnassa kasvaa joka näkökulmasta.
– On paljon helpompi ratkoa ongelmia, kun on osa laajentuvaa toimialaa ja ennen kaikkea saamme ratkoa ongelmia yhdessä. Meillä on edessämme upea tulevaisuus, summaa Laffaye.
